thumb|upright=0.8|Friedrich Küstner thumb|upright=0.8|Doppelteleskooppi Bonnin vanhassa observatoriossa. Karl Friedrich Küstner (1856 Görlitz – 1936 Mehlem, SaksaKüstner, Karl Friedrich, Deutsche Biographie. Viitattu 17.1.2026 ) oli saksalainen tähtitieteilijä, vuodesta 1891 tähtitieteen professori ja observatorion johtaja Bonnin yliopistossa.
Ollessaan havaitsija Berliinin observatoriossa Küstner keksi 1884 ja 1885 latitudivaihteluilmiön. Keksintö julkaistiin 1888 tutkimuksessa Neue Methode zur Bestimmung der Aberrationskonstante. Hänen tähtitieteelliset havaintonsa ovat kohdistuneet muun muassa kiertotähtiin, pyrstötähtiin, vaihteleviin tähtiin, pimennyksiin, kaksoistähtiin, ja lisäksi hän on tehnyt pitkiä havaintosarjoja tähtien paikanmäärityksistä ja ominaisliikkeestä. Niiden tuloksia ovat muun muassa 1897 julkaistu Die Eigenbewegung von 335 Sternen nach älteren und eigenen Beobachtungen sekä useat sen jälkeisinä vuosina ilmestyneet tähtiluettelot.
Küstner toimitti uuden painoksen Friedrich Wilhelm August Argelanderin suuresta tähtikartasta (1899) ja Bonner Durchmusterung -luettelosta (1900). Hän määritteli 1905 spektrografisesti Auringon parallaksin mittaamalla Dopplerin periaatteen avulla tähtien spektreistä maapallon nopeuden radassa. Nopeudesta voitiin määritellä radan suuruus ja siitä Auringon parallaksi (Eine spektrographische Bestimmung der Sonnenparallaxe)., Tietosanakirja. Osa 5, palsta x, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1913
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saksalaiset tähtitieteilijät Luokka:Saksalaiset professorit Luokka:Vuonna 1856 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet