pienoiskuva|Margareta Eriksdotter Vasa, Mäster Hillebrandt 1528. Margareta Eriksdotter Vasa (n. 1497 – 31. joulukuuta 1536 Tallinna) oli ruotsalainen aatelinen ja Vasa-suvun jäsen sekä Hoyan kreivitär. Hänen veljensä oli kuningas Kustaa Vaasa.
Suku Margareta oli ritari, valtaneuvos Eerik Juhananpoika Vaasan ja Cecilia Månsdotter Ekan vanhin tytär. Hänen lapsuudestaan ei tiedetä mitään, mutta tiedetään, että hän myöhemmin elämässään osasi lukea, kirjoittaa ja puhua ruotsin lisäksi saksaa.
Margareta laittoi myös tyttärensä Öllegårdin ja Britan luostarikouluun Skön luostariin, kun nämä olivat viisivuotiaita, ja on mahdollista, että hänkin sai jonkin aikaa koulutusta luostarissa, mikä oli tuolloin muodikasta Ruotsin aateliston keskuudessa.
Avioliitot Margareta avioitui ritari, valtaneuvos Joakim Pedersson Brahen (k. 1520) kanssa Tukholman linnassa 30. maaliskuuta 1516, jolloin hänen tätipuolensa Kristina Nilsdotter Gyllenstiernan aviomies, valtionhoitaja Sten Sture nuorempi isännöi häät. Heille syntyi neljä lasta.
Margaretan aviomies ja isä teloitettiin molemmat Tukholman verilöylyssä marraskuussa 1520. Margareta peri isältään Rydboholmin linnan. Kuten useat muut teloitettujen naispuoliset sukulaiset, Kristina Gyllenstiernan lisäksi, Margareta sekä hänen kolme pientä lastaan vangittiin Tukholman linnaan verilöylyn aikana, sen jälkeen Nyköpingin linnaan ja seuraavana kesänä Kööpenhaminaan, jossa hänet sijoitettiin lastensa kanssa pahamaineiseen Siniseen torniin (Blåtårnet) äitinsä Cecilia Månsdotterin, äidinäitinsä Sigrid Eskilsdotter Banérin, tätipuolensa Kristina Gyllenstierna ja sisartensa Märtan ja Emerentian seuraan.
Margaretan poika Pietari Brahe vanhempi kertoo Sinisen tornin naisten vankeudesta kertovassa kronikassaan: "Heitä pidettiin erittäin huonosti ruoan ja juoman suhteen [...]. He saivat tuskin tarpeeksi joka päivä elättääkseen itsensä ilman työtä ruokansa eteen", ja Kustaa Vaasa väitti myös propagandassaan, että naisia kohdeltiin niin huonosti, että he melkein kuolivat nälkään ja janoon ja selvisivät hengissä vain Tanskan kuningatar Elisabetin ansiosta. Vankeudesta tiedetään, että monet naisista kuolivat, mukaan lukien Margaretan äiti Cecilia ja sisar Emerentia sekä Märta, vaikka kuolinsyyksi sanotaan rutto.
Margareta selvisi vankeudesta elossa, toisin kuin äitinsä, joka kuoli ruttoon. Neljän vuoden kuluttua vuonna 1524 hän oli jälleen vapaa nainen ja palasi Tukholmaan. Hänet kihlattiin 8. lokakuuta 1524 Växjössä Smålannissa saksalaisen Hoyan kreivi Johanin kanssa.
Margareta avioitui noin 28-vuotiaana 15. tammikuuta 1525 Hoyan kreivin Johanin kanssa. Heille syntyi todennäköisesti Viipurin linnassa kaksi lasta kreivi Johanin ollessa sen linnanpäällikkönä. Vuonna 1534 aviomiehen ja Kustaa Vaasan välille syntyi konflikti, ja he pakenivat 3. kesäkuuta Tallinnan kautta Saksaan. Kreivitär Margareta pyysi kuningas-veljeään ottamaan lastensa huoltajuuden, mutta ehdotus hylättiin.
Aviomies Johan kaatui kreivisodassa Tanskassa Fynin saarella kesäkuussa 1535, mutta Margareta jäi Saksaan, koska hän pelkäsi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan – eli oman veljensä – vahingoittavan hänen lapsiaan.
Kreivitär Margareta Vasa kuoli noin 39-vuotiaana Tallinnassa uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 1536. Hänet on haudattu Tallinnan tuomiokirkkoon tai Olevisten kirkon pääalttarin eteen.
Lapset Margaretalle ja Joakim Pedersson Brahelle syntyi lapset:
Mauritz ? Birgitta/Brita Joakimsdotter Brahe (1518–1554), naitettiin vuonna 1533 Söderköpingissä Vinäsin vapaaherra, ritari, valtaneuvos ja sotaeversti Birger Nilsson Grip till Vinäs och Tärnalle. Öllegård (1519–1527), kuoli 8-vuotiaana Per Brahe vanhempi (1520–1590), kreivi, valtaneuvos ja drotsi; avioitui 1549 vapaaherratar Beata Stenbockin (1533–1583) kanssa, heille syntyi yhdeksän lasta. Heidän pojanpoikansa oli kreivi, valtaneuvos, Suomen käskynhaltija ja drotsi Per Brahe nuorempi.
Margaretalle ja Hoyan kreivi Johanille syntyi lapset: Jost von Hoya (s. 1525 – eli vielä vuonna 1544) Johann von Hoya (1530−1574) siirtyi katolisen kirkon palvelukseen Danske genealogier julkaisun tietojen mukaan enonsa kuningas Kustaa I Vaasan ja oman kihlattunsa Katarina Gustavsdotter Stenbockin avioliiton seurauksena. Hänestä tuli Osnabrückin, Münsterin ja Paderbornin piispa.
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:1490-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1536 kuolleet