Kyparissia (,Strabon: Georafika 8.349, 8.359; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, . myös ,Homeros: Ilias 2.593. ,Pausanias: Kreikan kuvaus 4.36.7. ,Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.16.7. ;Pseudo-Skylaks: Periplus s. 16. )Pomponius Mela: De situ orbis 2.3. oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Messeniassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Trifylían kunnan alueella nykyisen Kyparissían kaupungin paikalla.
Maantiede
Kyparissian kaupunki sijaitsi Messenian länsirannikolla eli Joonianmeren rannalla hieman etelään Kyparissos-joesta. Kaupunki oli lahden rannalla, jolle se antoi nimen Kyparissianlahti (nyk. Kyparissiakóslahti). Tämän lahden ympärysmitta oli Plinius vanhemman mukaan 72 roomalaista mailia, ja sen pohjoispuolella rajana oli Ikhthyksen niemi ja etelässä Kyparissionin niemi. Kyparissia oli ainoa merkittävä kaupunki Messeniassa Pyloksen ja Eliin Trifylian välisellä rannikolla.
pienoiskuva|vasen|pysty=1.07|Antiikin aikaisen kaupungin akropolis ja keskiaikaisen Kyparissían linnan raunioita. Taustalla nykyinen Kyparissían kaupunki. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi sama kukkula, jolla nykyisin on keskiaikaisen Kyparissían linnan eli Arkadían linnan rauniot. Kaupungin edustalla ei ollut luonnonsatamaa, mutta se oli rannikon paras ankkuripaikka, ja antiikin aikana kaupungilla oli keinotekoinen satama.
Kyparissian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä tai jopa yli 200 neliökilometriä. Stefanos Byzantionlainen kutsuu Kyparissiaa Trifylian kaupungiksi, ja myös Strabon erottaa Trifylian ja Messenian Kyparissian toisistaan, mutta ei tiedetä sitä, mihin lähteeseen he perustavat tämän.
Historia
Kyparissian kaupunki oli olemassa ainakin arkaaiselta roomalaiselle kaudelle. Varhaisin maininta siitä on Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa, jossa se esiintyy osana Nestorin valtakuntaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kyparissieus () ja Kyparisseus ().
Kyparissian historiasta tiedetään antiikin lähteiden perusteella vain vähän. Kaupunki oli pitkään Spartan vallassa muun Messenian tavoin. Se on saattanut olla tuolloin perioikkien kaupunki. Kaupungin kukoistuskausi alkoi noin vuonna 369 eaa. samaan aikaan kun Epameinondas rakennutti Messenen. Tuolloin rakennettin oletettavasti myös Kyparissian keinotekoinen satama, sillä uuden Messenian valtion pääkaupunki tarvitsi sataman, ja Kyparissia oli tähän sopiva paikka. Siksi Pseudo-Skylaks mainitsee yhdessä ”Messenen ja Kyparissian sataman”.
Arkadialaiset valtasivat Kyparissian vuonna 365/354 eaa. Kyparissia löi omaa rahaa roomalaisella kaudella muun muassa Septimius Severuksen, Caracallan ja Getan aikana.
Paikka säilyi asuttuna läpi keskiajan. 900- tai 1000-luvulta lähtien se tunnettiin nimellä Arkadia, joka siirtyi tälle rannikkopaikkakunnalle niemimaan sisäosien Arkadialta. Nimi säilyi kaupungilla aina siihen saakka, kun Ibrahim pašša tuhosi sen Kreikan vapaussodan aikaan vuonna 1825. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, se sai takaisin vanhan nimensä Kyparissía, jolla nimellä sitä edelleen kutsutaan.
Rakennukset ja löydökset
Kaupunki tai ainakin osa siitä oli linnoitettu muurilla, joka ajoitetaan klassiselle kaudelle. Keskiaikaisen Kyparissían linnan ympärillä on nähtävissä joitakin antiikin aikaisen muurin jäännöksiä. Linnan alapuolisessa rinteessä, lähellä Pyhän Georgioksen kirkkoa, on ollut nähtävissä pylväiden kappaleita. Löytöihin lukeutuu myös hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle ajoitettuja rakennusten jäänteitä. Merenrannalla on ollut nähtävissä antiikin aikaisen aallonmurtajan jäännöksiä.
Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Apollonille ja Athene Kyparissialle omistetut temppelit. Kaupungin eteläisen sisäänkäynnin lähellä, Pyloksesta tulleen tien varressa, oli Dionyokselle pyhitetty lähde. Sen läheltä on löydetty joitakin antiikin aikaisia jäänteitä.
Nykyisestä Peristeriásta noin kahdeksan kilometriä kaupungista koilliseen on löydetty mykeneläisen kauden asuinpaikka.
Lähteet
Luokka:Antiikin Messenian kaupungit Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa Luokka:Trifylía