Bruksträsketin valuma-alue (vesistöaluetunnus 81.070) on Uudellamaalla Inkoossa Fagervikissa ja Raaseporissa Karjaalla sijaitseva pieni vesistöalue, jonka laskujoki on Fagervikin joki. Se laskee Inkoossa Backavikenin kluuvijärveen, joka on kuroutunut irti Suomenlahden Fagervikistä.
Yleistä Sijainti Bruksträsketin valuma-alue sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueella (81), jossa ovat kaikki Suomenlahteen laskevat, ja päävesistöjen väliin jäävät pienet vesistöalueet, alkaen idästä Venäjän rajalta päätyen länteen Hankoniemeen. Valuma-alue jää päävesistöjen Siuntionjoen vesistön (22) ja Karjaanjoen vesistön (23) väliselle rannikkoalueelle. Siellä sijaitsee 14 valuma-aluetta tai välialuetta (vesistöaluetunnukset 81V063–81V078), jotka on määritetty kolmannessa jakovaiheessa erikseen rannikkoalueen maa-alasta.
Bruksträsketin valuma-alueen lounaispuolella sijaitsee Marsjönin valuma-alue (81.068), koillispuolella Ingå ån valuma-alue (81.066) ja länsipuolella Raseborgs ån valuma-alue (81.073). Pohjoisessa kulkee vedenjakajana Ensimmäinen Salpausselkä, jonka takana on Karjaanjoen vesistö (23). Näiden eteläpuolella merenrannikolla sijaitsevat välialueet 81V069, 81V071 ja 81V072, jotka ovat pieniä vesistöalueita useallakin laskuojalla.
Vanha ja uusi valuma-alue Bruksträsketin valuma-alue tarkoittaa vesistöaluetta, jonka laskujoki on Fagervikin joki. Se on laskenut aikoinaan Backavikenissä, Fagervikenin lahden pohjukassa, mereen. Fagervikin joen suistossa sijaitsee valuma-alueen alakohta, jonka yläpuolelle jää koko Bruksträsketin valuma-alue. Valuma-alueen pinta-ala on ja sen järvisyys on . Valuma-alueen pituus on ja leveys noin .
Kun Backaviken maankohoamisen takia kuroutui merestä itsenäiseksi lammeksi, merkittiin se Suomenlahden merialueeseen (91). Backavikenin vedenpinnan korkeus on edelleen merenpinnan korkeudella, joten se luokitellaan kluuvijärveksi. Nykyisessä vesistöaluejaossa on Bruksträsketin valuma-alueen alakohta nostettu joen yläpäähän Bruksträsketin luusuaan. Lisäksi yläpuolinen osa valuma-aluetta on jaettu kolmeksi veisistöalueeksi, josta ylimmäisen raja on Högbensjönin luusuassa ja keskimmäisen Långånin suistossa. Keskimmäiseen vesistöalueeseen laskee nykyään myös Bjuseträsk, joka kuului aikaisemmin Marsjönin valuma-alueeseen (81.068). Neljännen ja alimman vesistöalueen alakohta sijaitsee Backavikenin lasku-uoman keskikohdassa ja se sisältää nykyään Fagervikin joen ja sen lähialueen.
Pääuoman kulku ja pituus Valuma-alueen pääuoman kulusta ei ole käytettävissä muuta kuin vesistöviranomaisen julkaisemia uomaverkoston lähdetietoa. Tiedot ovat usein sirpaleisia, mutta esimerkiksi Paikkatietoikkunassa on merkitty merkittävimmät joki- ja purohaarat ja ilmoitettu niiden valuma-alueiden pinta-alat. Pääuoma muodostuu alajuoksulta yläjuoksulle edetessä niistä jokihaaroista, joissa virtaa eniten vettä. Vaikka virtaamatietoja ei useinkaan ole mitattu, voidaan niiden suuruuseroja arvioida vertaamalla jokihaarojen valuma-alueen pinta-aloja keskenään. Pienellä valuma-alueella valuma-alueen koko on verrannollinen jokihaaran virtaamaan. Bruksträsketin valuma-alueella on merkitty merkittävin uoma lihavoidulla viivalla, jolla on yksi haaroittumiskohta. Kohdan itään johtavan haaran valuma-alueen pinta-ala on . Valuma-alueella sijaitsee Bjuseträsk. Toisen haaran pinta-ala on yli . Tämä haara kuuluu siten pääuomaan. Pääuomaan kuuluvat siten alajuoksulta lueteltuna Fagervikin joki, Bruksträsket, Långån ja sen yläjuoksu Starkomån, Högbensjön ja siihen laskeva latvaoja. Uomien yhteispituus Högbensjönin luusuaan on . Latvauomaa ei ole enää merkitty, mutta jos siihen laskee järvenselän ja suurin etäisyys valuma-alueen kaukaisinta vedenjakajaa kohti, saadaan pääuoman vielä lisää. Pääuoman kokonaispituus on siten arviolta tai enemmän.
Koskia ja patoja Valuma-alueen eteläosassa on maastossa suurimmat korkeuserot ja virtaavalla vedellä on täällä suurin pudotus. Bruksträsketistä merenpinnantasolle on korkeuseroa , ja koska Fagervikin joki laskee Backavikenin kautta mereen juuri täällä, on joessa pitkä koskiosuus. Kosket ovat jo 1600-luvulta asti olleet Fagervikin ruukin hyötykäytössä ja padottuna vesimyllyjen, ahjon ja mekaanisen vasaran vesivoimalähteenä. Högbensjönin ja Bruksträsketin välillä virtaavan pitkän Långånin pudotus on 4,7 metriä. Joen koskipaikoista ei ole tässä tietoa, mutta paikannimistä voisi ajatella vesimyllyjä olleen Starkomin kylän lounaispuolella, jossa on paikkoja nimeltään ”Kvarnäng” ja ”Kvarnsvedja”. Kalmbergin kartastossa vuosilta 1855–1856 on Kvarnsvedjaan ja Långånin suistoon on merkitty vesimyllyt. Näissä kohdissa on tuolloin sijainnut virtaisat paikat.
Valuma-alueen rakenne Bruksträsketin valuma-alue on rakenteeltaan yksinkertainen, sillä se on monta kertaa pitempi kuin se on leveä. Sen pääuoma, jonka muodostuu alajuoksulta lueteltuna peräkkäisistä Fagervikin joesta, Bruksträsketistä, Långånista ja Högbensjönistä, ei haaraudu merkittäviin sivu-uomiin. Fagervikin joella on rinnakkaisuomakin, sillä Bruksträsket on bifurkaatiojärvi. Fagervikin jokeen yhtyy lähellä sen suistoa koillisesta saapuva puro, joka tuo vettä Långmossenin ja Bykärrin kautta.
Bruksträsketiin laskee joitakin järviä lyhyillä laskuojilla. Järven eteläpäähän laskevat peräkkäiset Vitträsket ja Kockelträsket yhteistä laskuojaa myöten. Järven itäpuolella sijaitsee kolme järveä. Ylin on pieni lampi Tjärnan, joka laskee Tåtelträsketiin. Se vuorostaan laskee historiallista salmea pitkin pääjärveen. Salmi on vesistöviranomaisten tiedoissa omana vesistönään, tosin se on saman niminen kuin pääjärvensäkin, eli Bruksträsket. Se laskee, tai on yhteydessä, pääjärven luoteisosaan. Länsipuolella sijaitsee Bjuseträsk, johon on historiallisella ajalla kaivettu kanava pääjärveen. Karttojen mukaan järvien vedenpinnat ovat eri korkeudella niin, että veden pitäisi virrata Bjusträskiin. Kanava rakennettiin, jotta Marsjöniin saataisiin lisävettä Bruksträsketistä. Kanavassa on kuitenkin sulku, jolla virtausta säädellään. Bruksträsketin tärkein tulojoki on Långån.
Långån alkaa Högbensjönistä ja se virtaa Starkomin peltoaukean, Långåmossarnan ja Brandmossenin läpi. Suot ovat ojitettuja ja niiden kuivatusojat on johdettu jokeen. Brandmossenissa on joen lähellä länsipuolella kaksi pientä lampea, jotka laskevat jokeen. Itäpuolella on taas Lillsjönin, ja pienen rinnakkaisen lammen, laskupuro. Huomattavin sivupuro on Kullidsbäcken, joka alkaa Tärnanista. Samalla puro tuo Fagerviksmossenin ja Bårdmossenin kuivatusvedet. Kaunislahdella sijaitsee pieni hiekkakuoppaan muodostunut lampi. Högbensjönin valuma-alue on pieni. Siihen laskee lähinnä pelto- ja suo-ojia. Gunnarsvikeniin laskee kuitenkin pieni lampi.
Huomautukset
Lähteet
*