Energiamurros tarkoittaa energiaan liittyvää kestävyyssiirtymää. Kestävyyssiirtymissä, kuten energiamurroksessa, yhteiskuntia muutetaan maapallon ekologisen kantokyvyn mukaisiksi. Energiamurroksessa energian tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät sosiotekniset järjestelmät muutetaan fossiilista energiaa hyödyntävistä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin järjestelmiin.
Energiamurroksen oikeudenmukaisuus Energiamurroksen tulisi olla oikeudenmukainen. Energiaoikeudenmukaisuus tyypillisesti jaetaan kolmeen pilariin: jako-oikeudenmukaisuuteen, tunnustavaan oikeudenmukaisuuteen ja menetelmälliseen oikeudenmukaisuuteen. Ulottuvuudet ovat kytköksissä toisiinsa ja toimivat pohjana toisilleen.
Jako-oikeudenmukaisuus koskee energiamurroksen hyötyjen ja haittojen reilua jakamista eri väestönosien ja alueiden kesken. Esimerkiksi vaiheittainen luopuminen uusiutumattomista energianlähteistä saattaa tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä jollain alueella, kun taas uusiutuvaa energiaa rakennetaan toisella alueella. Tällöin murroksen hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti alueiden kesken.
Tunnustava oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että tunnistetaan ja tunnustetaan, keitä energiamurroksen tai muun kestävyyssiirtymän hyödyt ja haitat koskevat sekä miten hyödyt ja haitat vaikuttavat erilaisiin ihmisryhmiin ja ympäristöön. Jotta energiamurroksen hyötyjä ja haittoja voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti, on ensin tiedettävä, keihin murros vaikuttaa ja miten.
Menetelmällinen oikeudenmukaisuus käsittää päätöksenteon prosessien oikeudenmukaisuuden. Oikeudenmukaiseen päätöksentekoon kuuluvat esimerkiksi avoimuus, tiedon saatavilla oleminen ja se, että ihmisiä ja ihmisryhmiä edustetaan instituutioissa.
Energiaköyhyys Energiaköyhyydellä viitataan tilanteeseen, jossa ”asunnon riittävä lämpö, valaistus tai arjen kannalta välttämätön energiankäyttö on vaikeasti saavutettavissa ilman, että toimeentulo muilta välttämättömiltä menoilta vaarantuu” (Motiva n.d.). Energiaköyhyyden riskissä oleviin kotitalouksiin viitataan käsitteellä energiahaavoittuvuus. Energiahaavoittuviin ihmisryhmiin kuuluvat esimerkiksi pienituloiset henkilöt, sähkölämmitteisissä tai heikon energiatehokkuuden taloissa asuvat ihmiset. Energiaköyhyyden ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on oleellisessa osassa energiaoikeudenmukaisuutta.
Energiamurros muuttaa arkea Sosioteknisten järjestelmien muutoksen myötä muuttuvat myös energiaan liittyvät sosiaaliset käytännöt. Esimerkiksi energiakriisit 2020-luvulla ovat tuoneet mukanaan uusia, yleistyviä energiaan liittyviä käytäntöjä kuten energian kulutuksen ajallisen siirtämisen pörssisähkön hinnan vaihtelun perusteella. Tätä käytäntöä kutsutaan kulutusjoustoksi. Kulutusjouston rooli tulee merkittävämmäksi siirryttäessä yhä enemmän kohti uusiutuvia energiamuotoja. Uusiutuvan energian tuotanto vaihtelee sääolojen mukaan, mikä tarkoittaa vaihtelua energian saatavuudessa: toisaalta välillä energiaa on runsaasti tarjolla, toisaalta jonain hetkenä niukanlaisesti.
Kotitaloudet voivat olla eriarvoisessa asemassa suhteessa uudenlaisten käytäntöjen toteuttamiseen. Joustavuuspääoman käsitteellä kuvataan sitä, kuinka paljon henkilön tai kotitalouden on mahdollista tehdä kulutusjoustoa eli siirtää kulutustaan ajallisesti sen mukaan, mikä on vallitseva energian tuotantotilanne. Kotitalouden joustavuuspääoman lähde voi olla toisaalta automaation ja muiden energiaan liittyvien laitteiden käyttö ja toisaalta joustavuuspääomaa voidaan saada arjen käytäntöjen muuttamisesta. Kotitalouden runsaat taloudelliset resurssit mahdollistavat sen, että joustavuuspääoman lähteenä toimii nimenomaan teknologiat ja niiden automatisointi. Tällöin kuluttajan itsensä ei tarvitse niinkään muuttaa arkeaan tai säädellä tekemisiään energian hinnan perusteella. Toisaalta kotitalouksille, joiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset, on tyypillisempää, että kulutusjousto tulee nimenomaan arjen toimia muuttamalla: paljon energiaa kuluttavia toimintoja voidaan siirtää ajankohtaan, jolloin energian hinta on halvempi, esimerkiksi saunominen ja uunin käyttö voidaan ajoittaa halvemmille tunneille.
Energiapolitiikka Energiapolitiikalla ohjataan sitä, millaisia ovat energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvät sosiotekniset järjestelmät: miten energiaa tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan. Politiikkaa tehdään monilla tasoilla globaalista paikalliseen. Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa energiamurroksen oikeudenmukaisuuteen esimerkiksi tukemalla aiemmin fossiilienergian parissa toimivien työntekijöiden uudelleenkouluttautumista uusiutuvan energian osaajiksi.
Lähteet
Korhonen, J. M., Into Kustannus, kustantaja, & Kalevi Sorsa -säätiö, julkaisija. (2024). Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025. Kalevi Sorsa säätiö. PDF. Libertson, F. (2022). (No) room for time-shifting energy use: Reviewing and reconceptualizing flexibility capital. Energy Research & Social Science, 94, Article 102886. Motiva (n.d.) Ratkaisuja energiaköyhyyteen – energianeuvontaa asumisen energiakulujen pienentämiseen.
Luokka:Kestävä kehitys