Sangvorin piiri () on hallintopiiri Tadžikistanissa. Sen keskus on Tavildaran kylä. Piirin pinta-ala on 5 954 neliökilometriä. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 24 579 asukasta.
Sangvorin piiri rajoittuu pohjoisessa Raštin, Todžikobodin ja Laxšin, idässä Murğobin, etelässä Vandžin ja Darvozin ja lännessä Xovalingin, Baldžuvonin ja Nurobodin piireihin. Se käsittää Xingovjoen kapean laakson, jota reunustavat pohjoisessa Pietari I:n vuoret ja etelässä Darvozvuoret. Piirin koilliskulmassa sijaitsee Tadžikistanin korkein vuori Qullai Ismoili Somonī.
Seudun ilmasto on leuto. Vuotuinen sademäärä on laaksoissa 400–800 ja vuorilla 1 200–1 600 millimetriä. Piirissä sijaitsee Sangvorin rauhoitusalue. Hyötykaivannaisiin kuuluvat grafiitti, kivihiili, suola, rautamalmi, kulta ja hopea.
Hallintoalue on perustettu Tavildaran piirinä vuonna 1930. 1930-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa sen asukkaat siirrettiin maan eteläosaan Vaxšin laaksoon viljelemään puuvillaa, ja piiri lakkautettiin vuonna 1955. Asukkaat alkoivat palata takaisin 1970-luvun alussa, ja piiri perustettiin uudeleen vuonna 1991. Se nimettiin Sangvorin piiriksi vuonna 2016.
Piiri käsittää Sangvorin, Tavildaran, Tšildaran, Vahdatin ja Vaxijon maalaiskunnat. Kyliä on yhteensä 93. Kaupunkiväestöä ei ole.
Tavildaran kautta kulkee Dušanbesta Vuoristo-Badahšaniin johtava maantie. Matkaa maan pääkaupunkiin on 202 kilometriä.
Seudun pääelinkeinot ovat puutarhanhoito, viljan ja vihannesten viljely, karjan- ja mehiläistenhoito sekä metsätalous. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja hevoset.
Historiallisia kohteita ovat Šerin ja Loxarvin linnoitusten rauniot, Hazrati Burxi Sarmasti Valīn mausoleumi ja muut pyhiinvaelluskohteina tunnetut merkkihenkilöiden hautapaikat. Matkailun kehittäminen perustuu seudun luontoon ja vuorikiipeilymahdollisuuksiin. Yhteydet laakson yläosaan ovat kuitenkin huonot ja matkailupalveluja on toistaiseksi vähän.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Tadžikistanin piirit