Jättisargi (Petrus rupestris) on hammasahveniin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Etelä-Afrikan rannikolta.
Koko ja ulkonäkö Jättisargi on hyvin suurikokoinen kala, joka kasvaa useimmiten 100–130 cm pitkäksi, mutta voi suurimmillaan saavuttaa 200 cm:n pituuden ja 70–80 kg:n painon. Laji on hammasahventen heimon suurin. Ruumiinmuodoltaan kala on pitkänomainen, nelikulmainen ja tukevahko. Jättisargin suu on kookas. Yläkulmahampaat ovat suuret ja terävät. Jättisargi on väriltään punertava tai pronssinruskea. Väri vaalenee vatsaa kohden. Nuoret yksilöt ovat oransseja, ja niillä on pyrstönvarressa punaoranssi täplä. Lajin evät ovat punaruskeat.
Levinneisyys ja elintavat Jättisargia tavataan Etelä-Afrikan rannikolta False Bay-lahdelta KwaZulu-Natalin provinssiin ulottuvalta alueelta. Täysikasvuiset yksilöt elävät yksittäin kivikkoisilla koralliriutoilla syvimmillään 160 metrin syvyydessä. Nuoret kalat elävät matalammissa vesissä ja myös jokien murtovetisissä suistoissa. Lajin ravintoa ovat nuorena pienet äyriäiset ja täysikasvuisena erityisesti kalat, mutta se saalistaa myös pääjalkaisia. Jättisargi on hyvin pitkäikäinen kala ja voi elää 30–55 vuotta vanhaksi. Varttuessaan osa jättisargikoiraista voi vaihtaa sukupuolensa naaraaksi. Kalan lisääntymiskausi on elokuusta lokakuulle.
Jättisargi on ollut erittäin tärkeä saaliskala sekä kaupallisesti että vapaa-ajankalastuksen kohteena. Voimakkaan kalastuksen vuoksi lajin kannat ovat monin paikoin vähentyneet voimakkaasti ja sen levinneisyysalue on pienentynyt. Kannan vähentymisen vuoksi jättisargin kaupallinen kalastaminen on ollut kiellettyä vuodesta 2012 lähtien. Laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi, ja kantaa uhkaavat laittoman kalastuksen lisäksi rannikkovesien saastuminen. Jättisargin maksassa on niin paljon A-vitamiinia, että elin ei sovi ihmisravinnoksi.
Lähteet
Luokka:Hammasahvenet Luokka:Uhanalaiset kalat