Karuṇā (sanskritiksi करुणा) käännetään yleensä myötätunnoksi tai armoksi. Se on merkittävä hengellinen käsite intialaisissa uskonnoissa ja maailmankatsomuksissa kuten buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa, sikhiläisyydessä ja jainalaisuudessa.
Buddhalaisuus Karuṇā on tärkeä osa kaikkia buddhalaisuuden koulukuntia. Theravada-buddhalaisille karuṇāssa oleminen (tunne, tila) on keino saavuttaa onnellinen nykyinen elämä ja taivaallinen uudestisyntyminen. Karuṇā on myös osa polkua kohti Nirvanaa, joka on buddhalaisuuden mukaan mahdollista saavuttaa tämän elämän aikana. Mahāyāna-buddhalaisille karuṇā on edellytys bodhisattvaksi tulemiselle.
Theravada-buddhalaisuus Karuṇā (myötätunto) eroaa mettāsta (rakkaudellinen ystävällisyys) siten, että mettā on proaktiivista, ja se tarkoittaa rakkaudellisen ystävyyden toivomista kaikille esimerkiksi antamalla ystävälle spontaanisti lahjan ilahduttaaksesi häntä. Mettān myötätuntoista tunnetta voi lähettää ihmisille mielessään ainoastaan silloin kun heillä ei ole mitään hätää.
Karuṇā sen sijaan on reaktiivista; se on tunteellista myötätuntoa ja toivetta siitä, että kaikki olennot vapautuisivat kärsimyksestä (tai ahdingosta jossa he ovat), ja se herää usein vastauksena toisen tuskaan tai kärsimykseen.
Theravāda-buddhalaisuudessa karuṇā on yksi neljästä "jumalallisesta (ihana, taivaallinen) olotilasta" (brahmavihāra), yhdessä rakastavan ystävällisyyden (pāli : mettā), myötätuntoisen ilon (mudita) ja mielenvakauden (upekkha) kanssa.
Palinkielisessä kaanonissa Buddha suosittelee näiden neljän hyveellisen mielentilan viljelemistä. Kun ihminen kehittää nämä neljä mielentilaa, Buddha neuvoo säteilemään niitä kaikkiin suuntiin, kuten seuraavassa karuṇāa koskevassa kaanonisessa lauseessa:Hän jatkaa ensimmäisen suunnan – samoin kuin toisen, kolmannen ja neljännen – läpäisemistä myötätunnon kyllästämällä tietoisuudella. Näin hän jatkaa läpäisemistä ylhäällä, alhaalla ja kaikkialla, kaikkialla ja joka suhteessa kaikkialle ulottuvassa kosmoksessa myötätunnon kyllästämällä tietoisuudella: runsaudella, laajalla, mittaamattomalla, vapaalla vihamielisyydestä, vapaalla pahantahtoisuudesta.Tällainen harjoitus puhdistaa mielen, välttää pahan aiheuttamat seuraukset, johtaa onnellisuuteen nykyisessä elämässä, ja jos tulevaisuudessa on karminen uudestisyntyminen (parinirvanan sijaan), se tapahtuu taivaallisessa valtakunnassa.
Pali -kommentaarit erottavat karuṇān ja mettān toisistaan seuraavalla toisiaan täydentävällä tavalla: Karuna on halu poistaa toisilta vahinko ja kärsimys (ahita- dukkha -apanaya-kāmataā); kun taas mettā on halu tuottaa toisille hyvinvointia ja onnellisuutta (hita- sukha -upanaya-kāmataā). Karuṇān "kaukainen vihollinen" on julmuus, selvästi vastakkainen mielentila. "Lähivihollinen" (ominaisuus, joka pinnallisesti muistuttaa karuṇāa , mutta on itse asiassa hienovaraisemmin vastakkainen sille) on (sentimentaalinen) sääli: tässäkin halutaan poistaa kärsimys, mutta osittain itsekkäästä (kiintyneestä) syystä, ei siis puhtaasta motivaatiosta. Pāli-kaanonissa Buddhien kuvaillaan myös valinneen opettaa "myötätunnosta olentoja kohtaan".
Katso myös
Maitrī (mettā)
Lähteet
Luokka:Jainalaisuus Luokka:Uskonnolliset käsitteet Luokka:Buddhalaisen filosofian termit