Aves on Venezuelaan kuuluva pieni saari Karibianmerellä. Se sijaitsee 500 kilometrin päässä muusta Venezuelasta ja 200 kilometrin päässä lähimmästä toisesta saaresta Dominicasta. Nykyinen pieni saari on jäänne aikanaan paljon suuremmasta ja eroosion ajan kanssa kuluttamasta saaresta. Venezuela operoi saarella vakituisesti asuttua tutkimusasemaa. Saari on ollut myös Venezuelan ja Dominican välisen aluekiistan aihe.
Maantiede thumb|vasen|Saarta valokuvassa. Aves sijaitsee Karibianmerellä noin 500 kilometrin päässä Venezuelan Margaritan saaresta pohjoiseen ja 200 kilometrin päässä lähimmästä saaresta Dominicasta. Sijaintinsa puolesta se ei ole osa lähimpiä saariryhmiä Isoja-Antilleja tai Pieniä-Antilleja. Saarella on pituutta pohjoisesta etelään suurin piirtein 648 metriä ja leveimmillään se on 107 metriä. Kapein kohta saaren keskellä on vain 14 metriä leveä. Saarta ympäröi koralliriutta. Saaren maaperä on korallihiekkaa ja korallien palasia. Saari pienenee vuosittain etenkin myrskyjen aikana.
Saarella on vain vähän kasvillisuutta. Lajeista yleisin on meritähtipäivikki. Muita harvempia lajeja ovat vihannesportulakka ja kookospalmu. Jälkimmäisiä on havaittu vain muutama. Liemikilpikonnat munivat saaren hiekkarannoille. Nisäkkäistä ainut saarella koskaan tavattu laji on ollut tarkemmin määrittelemätön hiiri. Selkärangattomia saarelta tunnetaan 33 lajia. Lintulajeja saarelta tunnetaan 34 ja se on tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Joitakin huomattavimpia lintulajeja saarella ovat ruskotiira, tummaruskotiira ja nokitiira. Saari on kuulunut luonnonsuojelualueeseen vuodesta 1972.
Historia thumb|Simón Bolívarin tieteellinen tutkimusasema. Saaren löysivät Amerikkaa tutkivat espanjalaiset ja varhaisin maininta saaresta kartoissa on vuodelta 1529. Saari oli sen löytyessä paljon nykyistä suurempi. Se on pienentynyt ajan kuluessa huomattavasti eroosion myötä. 1700-luvulla saari oli hajonnut useisiin pieniin saariin, joista nykyisin on jäljellä yksi. Saarelle ei muodostunut vakituista asutusta, mutta sillä vieraili tutkimusmatkailijoita, tieteilijöitä, sekä lintujen ja kilpikonnien munien keräilijöitä. Vuonna 1705 kasvitieteilijä Jean-Baptiste Labatin alus haaksirikkoutui saarella hurrikaanin aikana. Labat kohtasi saarelle aikaisemmin haaksirikkoutuneita englantilaisia. Jonkin verran kiinnostusta saareen herättivät sen guanovarat.
Avesista tuli osa Espanjan Venezuelan kapteenikuntaa vuonna 1777. Venezuela itsenäistyi myöhemmin Espanjasta. Kuningatar Isabella II antoi saaren virallisesti Venezuelalle vuonna 1865. Myöhemmin Dominica on vaatinut saarta itselleen Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen perusteella, jota Venezuela ei ole allekirjoittanut. Venezuela on perustellut oikeuttaan saareen historialla. Venezuela vaatii saaren hallinnan perusteella myös sille yksinomaista talousvyöhykettä.
Venezuela perusti vuonna 1958 saarelle Simón Bolívarin tieteellisen tutkimusaseman. Sillä on ollut tieteilijöiden vakituista asutusta vuodesta 1978. Asema sijaitsee saaren lounaisosassa.
Lähteet
Luokka:Venezuelan maantiede Luokka:Karibian maantiede Luokka:Kiistanalaiset alueet