Eric Eustace Williams (25. syyskuuta 1911 – 29. maaliskuuta 1981) oli itsenäisen Trinidad ja Tobagon ensimmäinen pääministeri. Williams toimi maansa päämiehenä kaikkiaan 19 vuoden ajan johtamansa People’s National Movement (PNM) -puolueen kautta. Poliittisen uransa lisäksi Williams oli historioitsija ja hän julkaisi Karibiaan, kolonialismiin ja kapitalismiin liittyviä teoksia.

Elämäkerta Nuoruus ja opinnot Eric Eustace Williams syntyi Port of Spainissa Trinidadissa 25. syyskuuta 1911. Eric oli vanhin perheensä yhdestätoista lapsesta. Hänen isänsä Thomas Henry Williams oli afrotrinidadilainen postivirkailija ja äiti oli Eliza Frances Boissierre. Eric pääsi stipendillä opiskelemaan Queen’s Royal Collegessa ja vuonna 1931 edelleen St. Catherine’s Collegessa Oxfordin yliopistossa Britanniassa. Williams koki 1930-luvun rasismia, mikä sai hänet tutkimaan afrikkalaisten orjien historiaa Karibialla, sekä laajemmin Britannian teollistumista. Hän valmistui vuonna 1934 ja jatkoi opintojaan väitellen historian tohtoriksi vuonna 1938. Tämän jälkeen Williams muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän sai politiikan ja sosiaalitieteiden apulaisprofessorin viran Howardin yliopistosta. Howardin yliopistossa Williams julkaisi kolme ensimmäistä kirjaansa.

Teokset ja politiikka Vuonna 1942 Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Alankomaat perustivat Anglo-American Caribbean Commissionin, jonka tarkoituksena edistää Karibian alueen yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä. Williams liittyi sen palvelukseen vuonna 1944 toimien sen alaisen Caribbean Research Councilin puheenjohtajana Port of Spainissa. Samana vuonna hän julkaisi ehkä tunnetuimman teoksensa Capitalism and Slavery ("Kapitalismi ja orjuus"). Williams kytki teoksissaan tutkimusta omaan antikolonialistiseen politiikkaansa, ja vaikka Williamsia arvostettiin Karibian historian asiantuntijana, hänen tutkimuksensa ei miellyttänyt perinteisen historiantutkimuksen kannattajia. Teoksen julkaisun jälkeen kustantajat eivät julkaisseet uusia Williamsin teoksia useisiin vuosikymmeniin.

Williamsin retoriikasta ei pidetty myöskään Anglo-American Caribbean Commissionin piireissä. Williams riitautui komission kanssa ja vuonna 1955 hänet irtisanottiin sen palveluksesta. 15. tammikuuta 1956 Williams perusti oman puolueensa People’s National Movement (PNM). Puolue tavoitteli Trinidad ja Tobagon suurempaa itsehallintoa ja lopulta itsenäisyyttä. Se voitti yllättäen perustamisvuotenaan pidetyt vaalit, joskaan se ei saavuttanut enemmistöä tuolloisessa lakiasäätävässä kokouksessa. Williamsista tuli silti johtava ministeri ja PNM:stä tuli johtava puolue aina Williamsin kuolemaan saakka. Politiikassa Williams oli kiivaan nationalistinen. Hän ajoi esimerkiksi Chaguaramasin niemimaan palauttamista Trinidad-Tobagolle. Britit olivat vuokranneet alueen Yhdysvalloille toisen maailmansodan aikana. Toisaalta hän pyrki noudattelemaan poliittista keskitietä varoen esimerkiksi mahdollisia riitoja maan intialaisen väestönosan kanssa.

Itsenäinen Trinidad ja Tobago Trinidad ja Tobago oli osa lopulta epäonnistunuttä Länsi-Intian federaatiota vuosina 1958–1962. Federaation hajotessa opposition Demokraattinen työväenpuolue (Democratic Labour Party, DLP) vastusti itsenäisyyttä, mutta Williamsin PNM oli juuri saanut vaaleissa kahden kolmasosan enemmistön. Itsenäisyyttä kannattanut Williams alkoi laatia maalle perustuslakia. DLP:n kanssa saavutettiin lopulta sopimus ja kaikki osapuolet saatiin itsenäisyyden kannalle. Trinidad ja Tobago itsenäistyi elokuussa 1962. Maalla oli itsenäistyessään positiiviset näkymät etenkin sen öljyesiintymien kautta. Edessä oli kuitenkin joitakin vaikeuksia, kuten black power -kapina vuonna 1970. Kapina muutti Williamsin hallintoa autoritaarisempaan suuntaan. 1970-luvulla maa koki myös taloudellisia vaikeuksia. PNM voitti vuoden 1971 vaaleissa kaikki 26 paikka, mutta oppositio oli boikotoinut vilpilliseksi väittämiään vaaleja. Vuonna 1973 Williams ilmoitti, ettei hän asettuisi enää ehdolle puolueensa puheenjohtajaksi eikä hän tavoittelisi pääministerin virkaa. Puolueen panikoitua Williams perui kieltäytymisensä ja vuonna 1973 puhjennut öljykriisi käänsi nousevien öljynhintojen avulla talouden taas nousuun. Vuonna 1976 Williams päätti entisen parlamentaarisen monarkian ja maasta tuli tasavalta. Williams oli tasavallan ensimmäinen pääministeri.

Williams kuoli St. Annessa lähellä Port of Spainia 29. maaliskuuta 1981. Kuollessaan Williams oli palvellut maansa päämiehenä 25-vuotta. Hänen seuraajansa pääministerinä oli George Chambers.

Lähteet

Luokka:Vuonna 1911 syntyneet Luokka:Vuonna 1981 kuolleet Luokka:Trinidad ja Tobagon pääministerit