thumb|Lehden etusivu vuonna 1948. Rudé právo oli Prahassa vuosina 1920–1989 ilmestynyt Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja.
Lehti perustettiin syyskuussa 1920 Tšekkoslovakian sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen vasemmiston äänenkannattajaksi. Toukokuussa 1921 siitä tuli Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja. Sen rinnalla ilmestyivät iltalehti Rudé právo–Večernik (1920–1928) ja Rudý večernik (1928–1934) sekä maaseutupainos Rudá zář (1922–1936). Lehti joutui maailmansotien välillä usein takavarikoiduksi, kielletyksi ja ilmestyi maan alla.
Rudé právo väitti olevansa Tšekkoslovakian sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen vuonna 1897 perustetun päivälehden Pravo lidun jatkaja. Sen ensimmäinen päätoimittaja oli puoluejohtaja Bohumír Šmeral. Maanalaista toimittajaa Filip Dobrovolnýa avusti slovakkirunoilija Laco Novomeský. Lehden levikki laski jatkuvasti vuosina 1922–1930 ja oli 15 000 kappaletta vuonna 1927. Toimittajat Josef Guttmann ja Jan Šverma erotettiin puoluejohdosta kansallisen fasisminvastaisen linjansa takia
Rudé právon levikki kasvoi vuoden 1938 kriisiin aikana, jolloin se julkaisi eri kansalaispiirien isänmaallisia julistuksia. Lehti lakkasi lokakuussa 1938 ja alkoi ilmestyä uudelleen maan alla elokuussa 1939. Natsit teloittivat neljä sen toimittajaa. Ilmestyminen keskeytyi jälleen vuonna 1942 sekä vuoden 1944 loppupuolella. Kaikkiaan sodan aikana ilmestyi 61 numeroa.
Rudé právo alkoi ilmestyä uudelleen toukokuussa 1945, ja siitä tuli 750 000 kappaleen levikillään maan suurin sanomalehti. Helmikuussa 1948, kun Tšekkoslovakian sosiaalidemokraattinen puolue ja sen lehti liitettiin kommunistipuolueeseen, levikki kasvoi miljoonaan. Päätoimittaja Vilém Novýn aikana lehdestä tuli kuivakka propagandajulkaisu, ja Oldřich Švestka yritti hidastaa stalinismin purkamista vuosina 1956–1966. Levikki vaihteli 750 000:n ja miljoonan välillä.
Antonín Novotnýn ja Alexander Dubčekin kannattajat taistelivat Rudé právosta vuonna 1968. Neuvostomiehityksen aikana se ilmestyi salaa pienikokoisena ilmaisjakelulehtenä kahdentoista päivän ajan. Lehti palasi normaaliin muotoonsa syyskuun alussa, ja uusi puoluejohto otti sen vähitellen haltuunsa Miroslav Mocin johdolla. Yli 40 prosenttia toimittajakunnasta erosi lehdestä.
Vuonna 1975 Rudé právon painosmäärä oli 850 000 ja sen lauantainumeron 1 080 000 kappaletta. Lehden perustamispäivää vietettiin Tšekkoslovakian lehdistön, radion ja television päivänä.
Rudé právo yksityistettiin vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen, ja sen jatkaja sai vuonna 1995 nimen Právo. Nykyisellä lehdellä ei ole sisällöllistä yhteyttä entiseen kommunistilehteen.
Lähteet
Luokka:Puoluelehdet Luokka:Tšekkoslovakia