thumb|Mel Bonis
Mélanie Hélène Bonis (21. tammikuuta 1858 Pariisi – 18. maaliskuuta 1937 Sarcelles) oli ranskalainen säveltäjä.James Manheim, Mélanie Bonis AllMusic, viitattu 1.8.2025
Bonis opiskeli itsenäisesti pianonsoittoa ja pääsi 16-vuotiaana Pariisin konservatorioon. Hänen opettajiaan olivat César Franck ja Ernest Guiraud. Hän sai konservatoriossa toisen palkinnon säestyksessä ja ensipalkinnon harmoniassa. Bonis käytti työssään jo 18-vuotiaana Mel-nimeä, koska se miellettiin androgyyniksi.Tom Poster, Elena Urioste, Soaring, searching and silent for too long: the remarkable life – and music – of composer Mel Bonis The Guardian 31.1.2024, viitattu 1.8.2025 Hän rakastui opiskelutoveriinsa, laulaja-runoilija Amédée-Louis Hettichiin, jonka sanoihin hän teki musiikkia. Pariskunnalla oli avioitumishaluja, mutta Bonisin vanhemmat kielsivät tämän ja vaativat tyttärensä vetäytymistä konservatoriosta. Bonisin vanhemmat järjestivät tyttärelleen avioliiton tätä 22 vuotta vanhemman liikemies Albert Domangen kanssa. Avioliitosta syntyi kolme lasta. Bonis luopui työstään musiikin parissa kymmeneksi vuodeksi. Hän tapasi Hettichin taas 1890-luvulla ja jatkoi säveltämistä tämän rohkaisemana. Hettichin kautta Bonis tutustui kustantaja Alphonse Leduciin ja alkoi saada musiikilleen yleisöä. Myös Hettich oli mennyt naimisiin, mutta Bonis aloitti hänen kanssaan suhteen. Bonis lähti Sveitsiin synnyttämään suhteesta syntyneen Madeleine-tyttären, josta huolehti perheen palvelijatar. Bonisin puoliso Albert Domange kuoli ensimmäisen maailmansodan aikana. Madeleine-tytär muutti Bonisin luo, ja Bonis esitteli tämän kummityttärenä. Madeleine rakastui Bonisin poikaan Édouardiin, jolloin Bonisin oli kerrottava Madeleinelle tämän olevan hänen biologinen lapsensa.
Bonis sävelsi yli kolmesataa teosta, joiden joukossa on lauluja, pianomusiikkia, kamarimusiikkia, orkesteriteoksia, lastenmusiikkia sekä kuoro- ja urkuteoksia. Bonis pääsi Société des compositeurs de musiquen sihteeriksi ja pyrki asemassaan tukemaan muita naissäveltäjiä. Hän jatkoi säveltämistä huolimatta pahenevasta artriitista, joka invalidisoi hänet 1920-luvulla. Tuohon aikaan Bonisin myöhäisromanttinen tyyli alkoi korvautua muilla muotivirtauksilla eivätkä hänen uudet teoksensa enää saaneet paljon huomiota osakseen. Vaikka Bonisin teoksia oli aikoinaan esitetty usein, hän vaipui kuolemansa jälkeen unohduksiin. 2000-luvulla Bonis on saanut osakseen uutta huomiota naissäveltäjien teoksiin kohdistetun mielenkiinnon kasvaessa. Monia hänen teoksistaan on levytetty.
Lähteet
Luokka:Ranskalaiset säveltäjät Luokka:Vuonna 1858 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet