Hanna Marjaana Tuomisto (s. 4. toukokuuta 1965 Helsinki) on suomalainen biologi ja tutkimusmatkailija. Hän toimii professorina sekä Turun yliopistossa että tanskalaisessa Aarhusin yliopistossa. Hän kuuluu Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmään.
Ura Tuomisto kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta vuonna 1983 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1990. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 1994 Perun sademetsien ekologiasta ja jatkoi sen jälkeen Amazonian tutkimista yliopiston eri opetus- ja tutkimustehtävissä.
Vuosina 1987–2025 hän on tehnyt yli 20 tutkimusmatkaa eri puolille Amazoniaa, erityisesti Brasiliaan, Ecuadoriin, Kolumbiaan ja Peruun. Hänet nimitettiin Turun yliopiston trooppisen ekologian dosentiksi vuonna 1999 ja ekologian ja evoluutiobiologian professoriksi vuonna 2017. Hän jatkaa tehtävässä osa-aikaisena tultuaan nimitetyksi Tanskassa sijaitsevan Aarhusin yliopiston biologian laitoksen ekoinformatiikan ja biodiversiteetin professoriksi vuonna 2023.
Tuomisto on ollut Tanskan kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 2018 ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2021. The International Biogeography Society myönsi hänelle Distinguished Fellow -arvonimen vuonna 2023.
Amazon-tutkimus Tuomisto on tutkimusryhmineen keskittynyt erityisesti Amazonian sademetsien monimuotoisuuden tutkimiseen ja selvittämään, mitkä tekijät selittävät monimuotoisuuden vaihtelua ja syntyhistoriaa. Yhdessä puolisonsa ja työtoverinsa dosentti Kalle Ruokolaisen kanssa hän on muun muassa soveltanut Amazoniaan suomalaisen Cajanderin metsätyyppiopin perusajatuksia. Näitä ovat erityisesti metsien luokittelu maaperän ominaisuuksien ja niitä ilmentävien kasvilajien perusteella. Suomessa ilmentäjälajeina käytetään kenttäkerroksen lajeja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja oravanmarjaa, Amazoniassa tutkijat alkoivat selvittää, sopivatko pensaskerroksen sanikkaiset ja medinillakasvit tarkoitukseen.
Tuomisto on myös hyödyntänyt laajasti satelliittikuvia, joiden avulla paikallisia havaintoja metsien lajistosta voi yleistää koskemaan laajempia alueita, jopa koko Amazoniaa.Tuomisto, H., Van doninck, J., Ruokolainen, K., Moulatlet, G. M., Figueiredo, F. O. G., Sirén, A., Cárdenas, G., Lehtonen, S., & Zuquim, G. (2019). Discovering floristic and geoecological gradients across Amazonia. Journal of Biogeography, 46(8), 1734–1748. https://doi.org/10.1111/jbi.13627 Ekologisen tutkimuksen ohella hän on tehnyt saniaisten evoluutiohistoriaan ja taksonomiaan liittyvää tutkimusta ja on muun muassa kuvannut kymmeniä tieteelle uusia saniaislajeja. Sademetsäalue on osoittautunut vielä lajirikkaammaksi kuin aiemmin on arveltu, kun on huomattu, että monet yhtenä lajina pidetyt ryhmät koostuvatkin useasta lajista, jotka esiintyvät eri alueilla tai erilaisissa metsissä. Samalla eri alueiden on huomattu olevan keskenään hyvin erilaisia. Amazonian sademetsien biodiversiteetin kannalta on siis oleellista, että suojelualueverkosto kattaa edustavasti Amazonian kaikkia alueita.Tuomisto, H., Ruokolainen, K., & Yli-Halla, M. (2003). Dispersal, Environment, and Floristic Variation of Western Amazonian Forests. Science, 299(5604), 241–244. https://doi.org/10.1126/science.1078037
Lähteet
Luokka:Suomalaiset biologit Luokka:Vuonna 1965 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt