Pyhän Savan katedraali () on Serbian ortodoksisen kirkon katedraali Serbian pääkaupunki Belgradissa. Kirkon rakennustyöt alkoivat 1930-luvulla, mutta ne keskeytettiin useampaan otteeseen. Sen sisätilojen rakennustyöt valmistuivat lopulta vuonna 2020.
Sijainti thumb|vasen|Sisätiloja. Pyhän Savan katedraali sijaitsee Serbian pääkaupunki Belgradissa. Kirkkoa on luonnehdittu olennaiseksi osaksi kaupungin taivaanrantaa.
Historia thumb|Pohjakartta. Pyhä Sava oli 1200-luvulla elänyt munkki, itsenäisen Serbian ortodoksisen kirkon perustaja ja sen ensimmäinen arkkipiispa.
Ajatus nykyisenkaltaisen valtavan kirkon rakennuttamisesta syntyi Serbian itsenäistyttyä 1800-luvun toisella puoliskolla. Huomattava hankkeen tukija oli Serbian ensimmäinen kuningas Aleksanteri I ja myöhemmin rakennushanke sai lahjoituksia Karađorđevićin hallitsijasuvulta. Skotlantilainen lähetyssaarnaaja Francis Mackenzie lahjoitti hanketta varten omistamansa tontin Vračarin kukkulalla. Paikan uskottiin olevan sama, jolla osmanit olivat perinteen mukaan polttaneet pyhän Savan pyhäinjäännökset vuonna 1594. Rakennustyöt alkoivat 1930-luvulla ja peruskivi muurattiin vuonna 1935.
Rakennushanke törmäsi nopeasti rahoitusongelmiin, minkä lisäksi puhkesi toinen maailmansota. Natsi-Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan vuonna 1941 ja maailmansodan jälkeen Jugoslaviaa hallitsivat kommunistit. Rakennushanke oli jäissä noin 40-vuotta. Kommunistit olivat kirkkoa vastaan. Rakennushanke jatkui vasta 1980-luvun puolivälillä Jugoslavian pitkäaikaisen johtaja Josip Broz Titon kuoltua. Kirkko vihittiin tilaisuudessa toukokuussa 1985. Paikalla oli 100 000 henkilöä, ja tilaisuuteen on joskus viitattu merkkinä maan kommunitihallinnon romahtamisesta. Katedraalin suuri kupoli asennettiin vuonna 1989. Rakennustyöt eivät kuitenkaan olleet vieläkään kokonaan lopussa ja vuonna 1991 alkoivat Jugoslavian hajoamissodat. Työt olivat jälleen jäässä, kunnes ne aloitettiin taas uudelleen vuonna 2000. Kirkon ulkotilat valmistuivat vuonna 2004 ja sisätilat vuonna 2020. Serbian presidentti Aleksandar Vučić vertasi valmistunutta katedraalia Hagia Sofiaan.
Rakennushankkeella on ollut hintaa noin 100 miljoonaa euroa. Serbian valtio on suurin hanketta rahoittanut yksittäinen taho noin 40 miljoonalla eurolla. Venäläiset tahot ovat olleet hankkeen huomattava rahoittaja noin 10 miljoonan euron lahjoituksilla. Venäläisillä lahjoituksilla kustannettiin esimerkiksi mosaiikkeja ja niitä valmistamassa oli venäläisiä taiteilijoita. Muita lahjoituksia on saatu useilta eri pienemmiltä tahoilta.
Lähteet
Luokka:Belgradin rakennukset ja rakennelmat Luokka:Serbian kirkot Luokka:Katedraalit Luokka:Ortodoksiset kirkkorakennukset