2. kaupunginosa on yksi Vaasan keskustan numeroiduista kaupunginosista, joka sijaitsee kaupungin rannalla Pohjoisella kaupunginselällä. Alue rajautuu idässä Kirkkopuistikkoon ja etelässä raja kulkee idästä länteen Hovioikeudenpuistikkoa, Hietasaarenkatua ja Rantakatua pitkin. Alueella sijaitsevat Vaasan sisäsatama ja entinen Vaasan höyrymylly, joka toimii nykyään Åbo Akademin tiloina. Kaupunginosan pohjoisimmassa osassa sijaitsee Vaasan Sähkön nykyinen pääkonttori osoitteessa Kirkkopuistikko 0.
Kaupungin tilastollisessa osa-aluejaossa toisen kaupunginosan alue muodostaa Keskusta 2 () nimisen osa-alueen Keskustan suuralueella. Naapurikaupunginosat ovat 1. kaupunginosa etelässä ja 3. kaupunginosa idässä. Pohjoisessa kaupunginselän vastakkaisella rannalla on Yliopiston alue.
Historia Keskustan kaupunginosajako perustuu vuonna 1855 hyväksyttyyn Carl Axel Setterbergin laatimaan asemakaavaan, jossa puistikot jakavat kaupungin eri kaupunginosiin. Setterberg kaavoitti ruutukaava-alueen ympärille rantapuistovyöhykkeen kaupunkiesteettisistä mutta myös kustannussyistä. Kaupungin rannalle sijoittui myös uusi teollisuusinfrastruktuuri.
Toinen kaupunginosa oli virkamiesten suosima alue, mutta myös käsityöläisiä asettautui jonkin verran kaupunginosan kahteen kortteliin. Nykyisin Pohjanmaan museon käytössä oleva vuonna 1865 rakennettu maaherrantalo eli Wasastjernan palatsi, höyrymyllyn viereen vuonna 1861 rakennettu A. A. Levónille suunniteltu yksityispalatsi ja Setterbergin oma vuonna 1856 rakennettu uusgoottilainen talo osoitteessa Rantakatu 6 edustavat niin ikään korkea-arvoisten virkamiehien tyypillisiä asuinpalatseja tuolta ajalta.
Sisäsatama Rahti- ja henkilöliikennettä varten Setterberg sijoitti asemakaavassa kaupungin luoteisosaan sisäsataman varastoineen. Uuden satama-alueen rakentamista alettiin miettiä 1860-luvulla, sillä suomalaisten alusten käyttämä Palosaaren Suntin satama alkoi olla liian ahdas kasvaviin satamatarpeisiin. Liikenne sisäsatamassa alkoi vuodesta 1878. Reittiliikennettä satamasta oli ainakin Pietariin, Ouluun, Turkuun ja Tukholmaan. Lisäksi liikennettä oli Vanhaan Vaasaan ja saaristoon.
Kun höyryjunat alkoivat liikennöidä Vaasaan 1882, päätettiin rataa jatkaa sisäsataman kautta Vaskiluotoon. Satamarata otettiin käyttöön vuonna 1894. Rata on osaltaan vaikuttanut kaupunginrannan maisemaan.
Satamaa käytettiin matkustajaliikenteessä vielä 1960-luvulle asti, rinnakkain 1893 valmistuneen Vaskiluodon sataman kanssa.
pienoiskuva|oikea|Entisessä tullipakkahuoneen rakennuksessa on nykyään modernin taiteen museo. Sisäsataman alueella toimii Kuntsin modernin taiteen museo entisessä tullipakkahuoneen rakennuksessa. Tullikamaritoiminta päättyi vuonna 2005, jonka jälkeen rakennusta remontoitiin ja taidemuseo aloitti toimintansa siellä vuonna 2007.
Tullipakkahuoneen laituria käytetään edelleen vierassatamana ja Vaasan saaristoon suuntaaviin risteilyihin. Sisäsataman alueella on viime vuosina järjestetty tapahtumia, kuten musiikkifestivaali Vaasa Festival.
Höyrymylly Vaasan Höyrymyllyn toiminta siirtyi kaupungin luoteisrannalle Alkulasta vuonna 1876. Ennen käyttöönottoa alueelle valmistui ensimmäisinä suolamakasiini, asuinrakennus ja kasvihuone. Seuraavalla vuosisadalla höyrymyllly laajeni useaan otteeseen. Myllyn nykymuoto on pitkälti arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin käsialaa, joka suunnitteli myllyn rakennuksia 1920-luvulta aina 1950-luvun lopulle saakka. Kaupunkilaisten keskuudessa höyrymylly tunnettiin kutsumanimellä Rantamylly. Sen toiminta jatkui vuoteen 1992 asti.
Myllyn alueella sijainneet betonisiilot purettiin vuonna 2024. Siilojen kohtalo oli keskustelun aiheena pitkään, ja niihin oltiin suunniteltu muun muassa opiskelija-asuntoja 1990-luvulla sekä toimistotiloja 2000-luvulla. Tällä hetkellä siilojen paikalle ollaan rakentamassa 12-kerroksista asuinkerrostaloa.
Väestö ja työpaikat Alueen asukasluku oli 1 638 vuonna 2015. Vajaassa kymmenessä vuodessa kaupunginosan asukasluku on noussut yli kahdentuhannen, vuonna 2024 toisessa kaupunginosassa asui asukasta. Työpaikkoja alueella oli kappaletta vuonna 2023.
Suomen ja ruotsin kielen jakauma on melko tasainen, vuonna 2015 kaupunginosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 52,3 %, ruotsia 45,1 % ja muita kieliä 2,6 %. Opiskelijoiden osuus alueen työvoimasta oli 18,9 % ja työttömien 5,7 % vuonna 2013.
Vuonna 2014 kaikista keskustan alueista suurin tulotaso oli toisessa kaupunginosassa, asukkaiden keskitulot olivat tuolloin 34 580 euroa.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
*