thumb|right|Osaliitokset Kuopion maalaiskunnasta kaupunkiin vuosina 1818–1942, sekä Kuopion kuntaliitokset vuosina 1969–2017. thumb|right|Nykyisen Kuopion kunnan alue ja sijainti Suomessa. Kuopion alueliitokset ovat sarja hallinnollisia kuntaliitoksia, joiden myötä Kuopion kaupunki on laajentunut ympäröivien kuntien alueille. Liitosten seurauksena Kuopio on kasvanut väestöltään ja pinta-alaltaan huomattavasti sekä vahvistanut asemaansa Itä-Suomen keskuksena.
Taustaa Kuopio perustettiin virallisesti vuonna 1775, ja se kehittyi vähitellen Savo-Karjalan hallinnolliseksi ja kulttuuriseksi keskukseksi. 1900-luvun jälkipuoliskolla alettiin toteuttaa laajempia alueliitoksia, joiden tavoitteena oli tehostaa hallintoa ja vahvistaa kaupunkiseudun elinvoimaa.
Ensimmäiset liitokset Ensimmäinen merkittävä alueliitos tapahtui vuonna 1969, kun pääosa Kuopion maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin. Tämän myötä Kuopio sai lisää maaseutualuetta ja väestöpohjaa. Vuonna 1973 Kuopioon liitettiin Riistaveden kunta, joka sijaitsi kaupungin pohjoispuolella.
2000-luvun liitokset 2000-luvulla Kuopion alueliitokset kiihtyivät. Vuoden 2005 alussa Vehmersalmi liittyi Kuopioon, ja samalla kaupungin väkiluku nousi yli 90 000 asukkaan. Karttulan kunta liitettiin Kuopioon vuonna 2011, ja kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2013, myös Nilsiä yhdistettiin osaksi kaupunkia.
Viimeisimmät liitokset Maaningan kunta liitettiin Kuopioon vuoden 2015 alussa, ja viimeisin alueliitos toteutui vuoden 2017 alussa, kun Juankosken kaupunki yhdistettiin Kuopioon. Näiden liitosten seurauksena Kuopion väestö kasvoi merkittävästi ja sen alue laajeni useisiin entisiin kuntakeskuksiin.
Toteutumattomat liitossuunnitelmat Vuonna 2014 käynnistettiin kuntajakoselvitys, jossa tarkasteltiin Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen mahdollista yhdistymistä vuoden 2017 alussa. Ulkopuolisten selvittäjien esityksestä huolimatta liitos kariutui keväällä 2015, kun Siilinjärven ja Suonenjoen valtuustoryhmät ilmoittivat, etteivät halua jatkaa neuvotteluja. Suurimmat huolenaiheet liittyivät lähipalveluiden säilymiseen harvaan asutuilla alueilla sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentymiseen.
Pitäjäraadit Kuopion aiemmilla kuntaliitosalueilla toimii pitäjäraateja, jotka valitaan kahden vuoden välein pitäjäkokouksissa. Raadit edistävät lähidemokratiaa ja toimivat kaupunginhallituksen alaisuudessa, mutta eivät ole virallisia toimielimiä. Niiden tehtävänä on lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja tukea paikallista kehittämistä. Kaupunki rahoittaa toimintaa, ja mukaan voi hakea kuka tahansa alueen asukas.
Vaikutukset Alueliitosten myötä Kuopiosta on kasvanut yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Vuoden 2024 lopulla kaupungissa asui noin 125 600 asukasta. Liitokset ovat tuoneet mukanaan hallinnollisia ja taloudellisia haasteita, mutta ne ovat myös vahvistaneet kaupungin asemaa koulutuksen, tutkimuksen ja palveluiden keskuksena Itä-Suomessa.
Lähteet
Luokka:Kuntaliitokset Suomessa Luokka:Kuopion historia