Kemijoen silloilla tarkoitettiin Kemijoen suistoalueen siltoja Kemin kaupungin ja Kemin maalaiskunnan välillä. Sillat yhdistävät toisiinsa Kemijoen itä- ja länsirannat. Vähä- ja Isohaaran siltojen väliin jäi Vallitunsaari. Kun sillat rakennettiin, ne sijaitsivat kokonaisuudessaan Kemin maalaiskunnan alueella. Kemijoen itäranta tuli kuulumaan Kemin kaupunkiin vuoden 1931 tehtyjen alueliitosten jälkeen.
Kemijoen sillat olivat yhdistetty maantie- ja rautatiesilta, jossa Vähä- ja Isohaaran väliin jäävän Vallitunsaarella sijainneen tien pituus oli 300 m. Näin Kemijoen ylityksen kokonaispituus oli yli 700 m.
Historia Siltojen rakentamisen lähtökohtana oli Oulusta Tornioon suuntautuneen rautatien rakentaminen. Päätös siitä tehtiin vuoden 1897 valtiopäivillä. Siihen liittyi olennaisena osana Kemijoen siltojen rakentaminen. Siltojen rakenteet valmisti saksalainen Hartkort Duisburgista, Reininmaalta.
Sillat valmistuivat kesällä 1903. Tarkastusjuna ajoi koko välin Oulu-Tornio 14.10.1903. pienoiskuva|Kemijoen suiston itäisemmän vähempivetisen Vähähaaran ylittävä 5-haarainen silta. Vähähaaran silta
Vähähaaran silta johti Kemijoen itärannalta Vallitunsaarelle. Se muodostui viidestä kaaresta, joista kolme mantereen puolista olivat 60 metrisiä ja kaksi lähinnä Vallitunsaarta 40 metrisiä eli yhteispituus oli 260 metriä.
Isohaaran silta pienoiskuva|Kemijoen suiston vuolaasti virtaavan Isohaaran ylittävä 1-haarainen silta. Isohaaran silta johti Kemijoen länsirannalta Vallitunsaarelle. Sen pituus oli 125 m. Silta oli siihen mennessä suurin Suomessa rakennettu silta. Sen rakentaminen käynnistyi Saksasta toimitetuista osista niin, että valmiin sillan työntäminen paikalleen länsirannalta käynnistyi 12.10.1902. Syksyn 1902 aikana siitä ehdittiin työntää paikalleen 48 m käyttäen apuna jokeen rakennettuja ponttoneita. Talvikausi esti työn jatkamisen, jota jatkettiin kesäkuussa 1903. Silta saatiin työnnettyä paikoilleen heinäkuuhun mennessä, ja sen yli kulki juna ensi kerran 10.7.1903.
Siltojen tuho pienoiskuva|left|Saksalaiset tuhosivat perääntyessään Kemijoen sillat 8.10.1944. Kuvassa läntisen eli Isohaaran 1-kaarisen sillan jäänteet romahtaneena jokiuomassa. Sillat muodostivat Lappiin suuntautuneessa maantie- ja rautatieliikenteessä strategisesti tärkeän osan. Jatkosodan alussa Suomeen tulleet saksalaiset vastasivat itään suuntautuneista sotatoimista Pohjois-Suomessa. Näin saksalaisilla oli esim. Kemissä merkittäviä huoltopisteistä ja tärkeä lentokenttä aivan Kemijoen siltojen läheisyydessä.
Syyskuun lopulla 1944 käynnistyneessä Lapin sodassa saksalaiset käynnistivät perääntyessään tuhoamistoimet. Saksalaiset miinoittivat Kemijoen sillat ja räjäyttivät ne 8.10.1944.
Siltojen korvaajaksi voimalaitospato
Sodan aikana perustettu energiayhtiö Pohjolan Voima Oy teki 1945 valtiolle esityksen, jolla se tarjoutui rakentamaan Kemijoen yli uuden sillan toukokuuhun 1946 mennessä, jos se saa rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalan. Rakentaminen aloitettiin 1945. Patosilta rauta- ja maanteineen valmistui 1946 ja avattiin liikenteelle kesällä 1947. Ennen voimalaitospadon valmistumista rakennetttiin väliaikainen puusilta niin Vähähaaran kuin Isohaaran uomien yli maantie- ja rautatieliikennettä varten. Nämä sillat olivat käytössä vuoteen 1946 asti.
Viitteet
Luokka:Keminmaan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Kemin rakennukset ja rakennelmat Luokka:62.413 Sillat Luokka:Suomen rautatiesillat Luokka:Suomen tieliikennesillat Luokka:Kemin liikenne Luokka:Keminmaan liikenne Luokka:Paattio Luokka:Suomen entiset sillat