Saukkola on kylä Jyväskylässä entisen Korpilahden kunnan pohjoisosassa Muuratjärven ja Kuusjärven rannoilla sekä Muuramen kunnanrajan lähellä. Asukkaita kylässä on noin 130.

Saukkolan kylän nimestä käytetään paikallisesti myös muotoa Saukkonen, ja kylän asukkaita kutsutaan saukkosiksi.

Maantiede Aluejaot Paikallinen määritelmä Saukkolan rajoille perustuu lähinnä vanhan koulupiirin rajoihin. Tämän määritelmän mukaan kylä rajoittuu pohjoisessa entisen Jyväskylän maalaiskunnan Kuohuun ja Vesankaan, idässä Muuramen kuntaan, etelässä Tikkalaan ja lännessä Sarvenperään. Lisäksi Saukkolaan luetaan Muuramen puoleinen Riskoperän alue.Suomäki 2006, s. 11–12.

Saukkola ei ole ollut rekisterikylä vaan osa laajaa Muuratjärven kylää, johon ovat kuuluneet myös nykyiset Tikkalan, Ylä-Muuratjärven, Sarvenperän ja Isolahden kylät.

Jyväskylän kaupunginosajaossa Saukkola kuuluu Tikkalan kaupunginosaan, kun taas tilastollisessa aluejaossa se muodostaa Sarvenperän kanssa Sarvenperä-Saukkolan pienalueen.

Ympäristö ja luonto Saukkolan kylän keskeisin alue sijaitsee Muuratjärven ja Kuusjärven välissä, joista jälkimmäisen vedet laskevat edelliseen Myllyjokea eli Saukkolanjokea pitkin. Muita järviä ovat muun muassa Kivijärvi, Hangasjärvi ja Nälköjärvi. Alueella on myös useita paikoin korkeita mäkiä, kuten Nälkömäki, Mäkiahonvuori, Sutolanmäki ja Muuramen puolella Kuusimäki. Vanhastaan vaikeasti ylitettävä Sutolanmäki on ollut eräänlainen raja Saukkolan ja Tikkalan kylien välillä, kunnes sen ylittävää tietä korjattiin 1990-luvulla ja mäkeä loivennettiin tien kohdalta.

Luontokohteita Saukkolassa ovat muun muassa Myllyjoen Ala-Saukkolankoski, jonka varrella kasvaa harvinaisempia jäkäliä ja sammalia kuten purosuomusammalta sekä myös hirvenkelloa sekä Muuratjärven Killiäislahti, jossa pesii ainakin naurulokki, tukkasotka ja nokikana.

Historiaa Ennen nykyisen asutuksen syntymistä myöhemmän Muuratjärven rekisterikylän alue oli Pälkäneen talollisten erämaata. Pohjoisessa nykyisen Vesangan ja Kintauden alueella pälkäneläisten maat rajoittuivat saarioislaisten maihin, ja varhaisin tunnettu rajankäynti näiden välillä on vuodelta 1530.Suomäki 2006, s. 13–15. Suurin osa Muuratjärven maista kuului Kuulialan kylän Pennasen suvulle, jotka olivat hankkineet haltuunsa kolme eräkappaletta alueelta. Myöhemmin Saukkosen suku osti kaksi Pennasten omistusta, aluksi Ylämuuramen erämaan Kuusjärven keskiosasta Patajärven suulle sekä myöhemmin tämän pohjoispuolisen Kuusjärven erämaan.

Varhaisin maininta Muuratjärven eli Ylämuuramen kylästä on vuodelta 1562, jolloin kylässä oli neljä taloa: kaksi Saukkolaa (Matti ja Klemetti Saukkonen), Pekka (Pekka Saukkonen) ja Sutola (Olli Sutolainen). Kaikki talot sijaitsivat nykyisen Saukkolan alueella. Klemetin Saukkolan talo hävisi jo varhain ja liitettiin Matin Saukkolaan vuonna 1590. Tapanilan eli Tapanin talo erotettiin Saukkolan talosta vuonna 1621.

Muuratjärven kylä kuului 1500-luvulla kirkollisesti Jämsään, mutta hallinnollisesti vuonna 1561 perustettuun Rautalammin hallintopitäjään. Käytännössä aluetta hallittiin Muuramen kylästä osana Muuramen nimismiespiiriä, jota kutsutaan muutamassa 1600-luvun lähteessä omaksi pitäjäkseen. Nimismiespiiri lakkautettiin noin vuonna 1685 ja liitettiin Jämsän nimismiespiiriin. Henkikirjoissa kylä siirrettiin Rautalammista Jämsään vuonna 1753. Laillisesti Muuratjärvi kuitenkin kuului Rautalampiin vielä vuoteen 1830 saakka, jolloin se siirrettiin maakirjoissa Jämsän hallintopitäjän yhteyteen.

Vuonna 1630 Muuratjärven kylässä oli seitsemän taloa, joista viisi muodosti melko tiheän taloryhmän nykyisessä Saukkolassa; kaksi kauempana sijainnutta taloa olivat Tikkala ja Parkkola. Uusia taloja alettiin perustaa vasta 1750-luvulla. Vuosien 1753–1807 välillä Saukkolan, Sutolan, Pekan ja Tapanin talojen lohkomisesta syntyi yhteensä kaksitoista uutta tilaa. Kaikki lohkotilat eivät sijaitse nykyisen Saukkolan alueella; esimerkiksi Sutolasta vuonna 1758 lohkottu Salmi eli Mattila luetaan Tikkalaan, kun taas Pekasta lohkotut Kinnari ja Ruppa luetaan Ylä-Muuratjärveen. Samoihin aikoihin Muuratjärven kylään alettiin myös perustaa torppia, joita syntyi etenkin 1830-luvulla. Moni torpista perustettiin 9 182 hehtaarin laajuiseen kruununpuistoon, pääosin nykyisten Saukkolan ja Sarvenperän alueille.Suomäki 2006, s. 18–19.

Liikenne Saukkolasta on suuntautununut jo varhain Jyväskylään ja Muurameen, sillä matka Korpilahden kirkonkylään on pidempi ja tiet ovat olleet huonokuntoisempia. Myös Haapamäki–Jyväskylä-radan avaaminen vuonna 1897 helpotti liikkumista Jyväskylään Vesangan rautatieaseman kautta.Suomäki 2006, s. 47–50. Valtionmaille syntyi lisää asutusta 1920-luvulla, kun radan linjausta muutettiin ja Metsähallitus antoi lähistöltä asutustiloja työläisille.Suomäki 2006, s. 25. Sotien jälkeen Saukkolaan asutettiin tilapäisesti muutamia siirtolaisia muun muassa Pyhäjärveltä Vpl, mutta talojen koko kylässä oli keskimäärin niin pieni, ettei asutustiloja juuri perustettu eikä kylän väkiluku kasvanut merkittävästi.Suomäki 2006, s. 77.

Vuonna 2006 kylässä oli noin 180 asukasta ja nykyisin noin 130.

Elinkeinot Metsätalous Savotat Saukkolassa alkoivat toimia vuonna 1925, kun valtiontorpat lunastettiin itsenäisiksi. Määräyksen mukaan tukkikokoiset puut entisten torppien mailla jäivät valtiolle ja kaadettiin näiden mailta. Tämän jälkeen 1930-luvulla Kuusjärven kautta kulki uittoreitti, jota käytettiin puun kuljettamiseen Päijänteelle Ruokkeelta asti. Saukkolasta on viety puuta myös Kuohun Toraksen sahalle. Uitoista alettiin siirtyä autokuljetukseen vuoden 1945 jälkeen, mutta vielä 1950-luvulla reitillä uitettiin jonkin verran puuta.Suomäki 2006, s. 89–93.

Teollisuus Myllyjoessa eli Saukkolanjoessa on ollut kolme vesimyllyä. Suurin mylly sijaitsi yläjuoksulla ja tunnettiin yksinkertaisesti Saukkolan myllynä, jossa viljoja jauhattivat saukkosten ohella myös Parkkolan ja Taka-Keljon (Kitupohjan) asukkaat. Myllyssä oli myös puimakone, sirkkeli, generaattori ja höyläkone. Vuonna 1948 myllyrakennus tuhoutui tulipalossa, mutta sahaa käytettiin vielä tämän jälkeen muutaman vuoden ajan.Suomäki 2006, s. 86–88. Vuonna 1946 Kuusjärven eteläpäähän perustettiin alun perin suksia valmistanut Orilahden saha, joka valmisti myös rakennusmateriaaleja Rautpohjan tehtaalle. Sahan toiminta loppui jo vuonna 1951, jonka jälkeen paikalla toimi tiilitehdas.Suomäki 2006, s. 94–96.

Koulu Saukkolan kansakoulupiiri perustettiin vuonna 1901 ja koulu aloitti toimintansa vuonna 1902 Mäkelän talon tiloissa. Koulurakennus valmistui vuonna 1905 ja otettiin käyttöön seuraavana vuonna.Suomäki 2006, s. 107–115. Oppilasmäärä alkoi laskea 1960-luvulla, minkä vuoksi Saukkolan ja Sarvenperän koulupiirit yhdistettiin vuonna 1974 siten, että peruskoulun luokat 1–2 kävivät Sarvenperällä koulua ja luokat 3–6 Saukkolassa. Opetus siirtyi kokonaan Sarvenperälle vuonna 1978.Suomäki 2006, s. 121–122.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Korpilahden kylät