Klassinen kausi on yksi viidestä esikolumbiaanisen Amerikan kulttuurisesta kehitysvaiheesta. Se kattaa suunnilleen vuodet 250–900 jaa. Käsitteen esittelivät Gordon R. Willey ja Philip Phillips teoksessaan Method and Theory in American Archaeology (1958).Willey & Phillips 1958, s. 23.
Klassista kautta määrittee suurten kaupunkien ja keskusjohtoisten valtioiden synty. Määritelmän täyttäviä yhteiskuntia oli ainoastaan Mesoamerikassa sekä Etelä-Amerikan länsi- ja luoteisrannikolla. Mesoamerikassa klassinen kausi ajoittuu noin vuosiin 250–900 jaa. Willeyn ja Phillipsin käyttämä ”klassisen” käsite perustuu 1900-luvun puolivälissä vallineiseen käsityksiin Teotihuacanin ja mayojen korkeakulttuureista, jotka nähtiin rauhanomaisina ja älyllisinä, tieteeseen, oppineisuuteen ja uskonnonharjoitukseen suuntautuneina sivilisaatioina. Taustalla oli tietoinen vertaus Kreikan klassiseen kauteen. Muotoutumisvaihe nähtiin klassista kautta ennakoivana ajanjaksona ja jälkiklassinen kausi taantumisena. Myöhempi tutkimus on osoittanut 1950-luvun käsitykset suurelta osin virheellisiksi: myös klassisella kaudella arvostettiin valtiomiestaitoa ja käytiin sotia.
Katso myös Mesoamerikan klassinen kausi
Lähteet
Viitteet