Sadanleukaluut eli Elssansaari on Pirkanmaalla Nokialla Kulovedessä sijaitseva saari, jonka sivuilla sijaitsevat Piikkilänjärven lahdensuut.
Maantietoa Sadanleukaluut on 900 metriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Saari on nykyään Kesäniemen jatkeena, kun niemi on yhdistetty saareen johtavan tien ja Tampere-Pori-rautatien käyttämällä Sorvansillalla. Pohjoispuolella sijaitsee Piikkilänjärven Kauniaistenlahti ja eteläpuolella Kuloveden järvenselkä. Saaren länsipuolella on Leukaluittensalmi, jonka rautatie ylittää pengertä myöten lukuun ottamatta kapeaa silta-aukkoa. Silta-aukon kautta on merkitty veneväylä, jonka syväys on 1,2 metriä. Väylä johtaa Tupurlanjärvelle asti. Salmen takana on niemellä Urmian kulmakunta.
Saari on lehtipuuvaltainen ja siinä on vapaa-ajan asutusta kahdessa ryhmässä. Läntinen ryhmä jää rautatien luoteispuolella. Se käsittää 22 vapaa-ajan asuntoa. Toinen ryhmä sijaitsee radan kaakkoispuolella, ja se käsittää 21 vapaa-ajan asuntoa. Saaren tiestö hyödyntää monesti vanhaa rautatielinjauksen pohjaa. Saareen tulee tie Kesäniemen kautta Salmin ja Siuron väliseltä yhdystieltä 2505.
Historiaa Unto Salo on liittänyt Sadanleukaluut rautakautiseen satakuntalaitokseen, erityisesti pohjoisessa tapahtuneeseen lapinkäyntiin ja eränkäyntiin. Saaresta on löytynyt merovinkiajan hautauksia ja hautalöytöinä aseita. Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa saari esiintyy nimettömänä metsäisenä saarena, jonne on merkitty yksinäinen torppa ”Saapis torp”. Saaren itä- ja länsipuolelle on piirretty verrattain leveät salmet Piikkilänjärvelle. Senaatin kartastossa, jota valmistettiin vuosina 1870–1907, on saaren tilanne muuttunut rautatien takia. Rautatietä varten on kumpaankin salmeen rakennettu penkereet rataa varten. Saaressa on edelleen torppa, jolla on viljelyssä pieni peltopalsta. Siuron ja Mouhijärven välinen laivaliikenteestä vastaava höyrylaiva ”Ahto” kulki leveämmän salmen kautta . Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa saarelle on merkitty nimeksi ”Sadanleukaluunsaari”. Saari on piirretty autioksi, mutta siellä on pieni niitty. Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa saarella ei ole asutusta tai rautatietä lukuun ottamatta merkkejä ihmistoiminnasta. Lisäksi saaren karttanimi on pysynyt samana. Vuoden 1957 jälkeen on saarta hyödynnetty rakentamalla sinne runsaasti kesäasuntoja . Kesäasunnoista kaikki, tai ainakin suuri osa, olivat rautatieläisten käytettävissä. Saarelle järjestettiin junalle seisake, jota kutsuttiin nimellä Leukaluut. Kesäasuntoja on vuoden 1975 ja 1979 peruskartoissa yli 40. Peruskartoissa on myös rautatien linjaus muutettu nykyiseksi linjaukseksi. Saaren karttanimeksi on tullut ”Sadanleukaluut” eli ”Elssansaari”.
Lähteet
Aiheesta muualla Kuusela, Matti: Kuloveden ja Piikkilänjärven erottava Leukaluut kätkee sisäänsä hirvittävän tarinan – Piikkilänjärveen oli päättyä myös runoilija Pekka Kytömäen elämä, Nokian Uutiset, 7.9.2020 Luokka:Kulovesi Luokka:Nokian luonto