Rautjärven Miettilän kylän sotahistoriallinen reservikasarmialue eli Kasarminkangas on ainutlaatuinen Rautjärven sotahistorian keskittymä Miettilässä. Kasarmialue muodostuu rakennus- ja miljöökokonaisuudesta, joka on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on useita sotilashistoriallisia käyttökerrostumia. Vanhimmat tiedot sotilaskäytöstä Miettilässä palautuvat jo 1600-luvun lopulle.
Kasarminkankaan historiaa Kasarminkangas kuuluu Kaakkois-Suomen 1790-1808 rakennetun linnoitusketjun reservikasarmialueisiin. Värälän rauhan 1790 jälkeen Keisarinna Katariina II antoi käskyn sulkea kaikki Vanhasta Suomesta pääkaupunkiin johtavat tiet ja vahvistaa niiden risteyspaikkoja joko uusilla linnoituksilla tai vahvistamalla vanhoja. Tämän rakennustyön seurauksena, joka jatkui vuoteen 1808, Kaakkois-Suomeen nousi Pietaria suojaavan kolmen vahvan linnoitusketjun järjestelmä, jossa rajalinnoitusten selustaan rakennettiin kasarmeja reserveille, joista yksi Miettilään. Jo Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Kaakkois-Suomen linnoitukset lakkautettiin ja varuskunnat kävivät tarpeettomiksi.
Kasarminkangas on osa Miettilän rajakylää. Maa-alue n. 7,5 hehtaaria ja rakennukset ovat Rautjärven kunnan omistuksessa. Pitäjänkartan laatimisen aikaan (1945) kasarmialue oli kunnan hallintokeskuksena. pienoiskuva|324x324px|Sotahistoriakeskus Komendantissa sijaitsee nykyään mm. kotiseutumuseo. Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle ensimmäisen oman armeijan, joka on osaltaan toiminut suomalaisen kansallistunnon herättäjänä, vaalijana ja lujittajana. Vuosina 1881–1901 Kasarmikankaan alueella on toiminut Suomen ensimmäisen asevelvollisen sotaväen toimintapaikka, ja alueella on säilyn 1800-luvun lopun kasarmirakentamisen historiallinen todistusvoima.
Perustettujen kahdeksan tarkk’ampujapataljoonan (ns. vanha väki) lisäksi muodostettiin 32 reservikomppaniaa, joihin rakennukset rakennettiin Yleisten töiden ylihallituksessa 1882 suunniteltuja tyyppipiirustuksia käyttäen. Suomen sotaväki hajotettiin vaiheittain vuodesta 1901 alkaen Venäjän Suomea kohtaan kohdistamien sortotoimenpiteiden yhteydessä. Miettilässä vanha kasarmialue jäi ensin valtiolle vuokratiloiksi, kunnes alue 1920-luvun puolivälissä myytiin Rautjärven kunnalle. Kasarminkankaan päärakennus Kuntala (nyk. Komendantti) toimi hallintorakennuksena.
Nykytila pienoiskuva|323x323px|Miettilä Kollaus 2023 keräsi ennätysyleisön. Alueen nykytila kuvastaa sen kerroksellista historiaa ja käytön jatkuvuutta, jossa rakennukset sekä muu kokonaisuus on löytänyt uutta käyttötarkoitusta ajan saatossa. Tänä päivänä Kasarminkangas toimii monipuolisena ja kehittyvänä museoalueena, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.
Alueella on kaksi museota: Kollaa- ja Simo Häyhä-museo sekä Rautjärven kotiseutumuseo. Suurin kesätapahtuma on perinteikäs Miettilä Kollaus. Lisäksi kesän aikana Kasarminkankaalla on useita pienempiä tapahtumia ja luentotilaisuuksia.
Kasarminkankaan alueen sotahistorialliset taustat 1680-1700 luku
Miettilän kylään sijoitettiin ruotujakojärjestelmän alussa kaksi puustellia eli sotilasvirkataloa.
1718–1721
Miettilän Kasarmikankaan käyttö sotilastukikohtana on saattanut alkaa jo Suuren Pohjan sodan miehityskauden eli Isonvihan aikaan, etenkin ajanjaksolla, jolloin perimätiedon mukaan venäläistä sotaväkeä oli majoitettuna väliaikaisesti Miettilään.
1790–1808
Venäläiset rakensivat Kaakkois-Suomeen Pietaria suojaavan kolmen vahvan linnoitusketjun järjestelmän, jossa rajalinnoitusten selustaan rakennettiin kasarmeja reserveille ja näille ”selustakasarmit”, Miettilä lukeutuu jälkimmäisiin.
1881–1901
”Vanhan väen” eli Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisen sotaväen reservikasarmi.
Talvisota 1939–1940.
Rautjärveläisille Kollaan taistelu symbolisoivat koko talvisotaa, sillä pitäjäläisten tappiot siellä olivat asukaslukuun nähden kaikkein suurimmat. Miettilän historiallisella kasarmialueella järjestetyissä Rautjärven suojeluskunnan harjoituksissa luotiin osaltaan sitä henkeä, jolla talvisota kestettiin.
1983 - nykyhetki
Reservikasarmialueen entisessä sairastuvassa aloitti vuonna 1983 toimintansa Kollaa ja Simo Häyhä -museo, joka on talvisodan erikoismuseo. Museo toimii edelleen ja on avoinna kesäisin. Talvikaudella sovittaessa.
Lähteet
Rautjärven kunta. https://www.rautjarvi.fi/fi/matkailuinfo/kasarminkangas Miettila.fi, https://www.miettila.fi/ Sivusto on toteutettu osana Miettilän kasarmialueen kehittämishanketta. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Ia.* Pitäjänkartasto. https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2387338698 Luokka:Rautjärvi