Partatulimato (Hermodice carunculata) on Amphinomidae-heimoon kuuluva meressä elävä piikkinen nivelmato. Mato on ensimmäisenä tavattu Länsi-Intian saarilta vuonna 1766, ja sen jälkeen kaikilta Atlantin lämpimiltä rannikkovesiltä Meksikosta Kanariansaarille. Ensimmäiset havainnot Välimereltä ovat 1800-luvulta. Meriveden lämmetessä laji leviää uusille alueille. Ilmastonmuutoksen myötä se on lisääntynyt Välimeressä.
Mato on tyypillisesti 7–10 cm pitkä mutta voi kasvaa yli 30 cm pitkäksi. Se on ruumiiltaan litteä, ja molemmissa kyljissä on onttoja valkoisia piikkejä, jotka ovat täynnä polttavaa nestettä. Jos matoon koskee, myrkkypiikit murtuvat ja niiden sisältämä neste aiheuttaa ärsytystä, punotusta ja joskus vakavampiakin vaurioita.
Madot ovat ahneita saalistajia, jotka syövät pehmyt- ja kivikoralleja, merivuokkoja ja pieniä äyriäisiä. Ne nielaisevat haarautuneen korallin, kuten Acropora cervicorniksen kärjen nieluunsa ja poistavat korallikudoksen suoraan luurangosta. Tyypillisesti ne viettävät 5-10 minuuttia kunkin oksan kärjessä, käyden useissa oksissa, ja oksista paljastuu valkoinen, kuollut kalkkirunko. Saalistuksen vaikutukset tiettyihin koralliriutan eliöryhmiin voivat olla merkittäviä. Välimeressä ne ovat haitanneet kalastusta moniin tavoin.
Paritteluaikana madot nousevat meren pintakerrokseen, ja naaraat alkavat hohtaa vihertävää fosforoivaa valoa. Tämä houkuttelee uroksia, jotka syöksyvät naaraita kohti ja vilkuttavat valohehkua. Kun eri sukupuolet pääsvät lähelle toisiaan, ne päästävät pilven sukusoluja, jotka hedelmöittyvät.
Lähteet
Luokka:Nivelmadot