Karl Wilkman (9. syyskuuta 1844 Loppi - 15. tammikuuta 1914 Espoo) oli suomalainen rakennusmestari, tiilitehtailija ja laestadiolainen saarnamies. Hän perusti 1886 Espooseen Åminnen tiilitehtaanMarja Vilkama : Rohkea vastuunottaja, Karl Wilkmanin tarina, osa 1, Kotimaa 21.7.2020Yrjö Myllylä : Wilkamat - Lopelta lähtöisin. Uutta tietoa tehtailija- ja sotilassuvusta, Loppi-seuran tiedote 23.7.2014Karl Wilkman, Helsingin Sanomat, 16.01.1914, nro 15, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.03.2025 ja perusti Espoon ensimmäisen suomenkielisen koulun
Maanviljelijäperheeseen Jalaistuksen talossa Lopella syntynyt Wilkman lähti 16-vuotiaana Helsinkiin muurarin oppiin ja otti tässä vaiheessa sukunimekseen Wilkman erään ihailemansa Wilkman-nimisen painijan mukaan. Muurarina hän teki sitten urakkatöitä. 1870-luvun alussa hän meni palvelukseen Suomen meriekipaasiin palvellen siellä 8 vuotta. Sotaväessä ollessaan hän meni seuroihin, joita pidettiin eversti Leopold Toppeliuksen huvilalla Kaivopuistossa. Huvilan talonmiehenä oli tuolloin uskoon tullut merisotilas Erik Glad, jonka pyynnöstä sekä runoilija Sakari Topeliuksen suosituksesta eversti Topelius antoi pitää seuroja omistamassaan huvilassa. Seuroissa oli puhujina värjäri, myöhemmin maalari Gustav Adolf Sundström Vaasasta ja merimies Gustaf Skinnari Oulusta. Wilkman sai seuroissa herätyksen ja liittyi lestadiolaisuuteen.
Wilkman toimi urakoitsijana Helsingissä ja rakennutti muun muassa Löfströmin kivimuurin, Hotelli Kämpin, Grönqvistin talon, Helsingin suomalaisen reaalilyseon talon ja Göösin kirjapainorakennukset. Hankittuaan omistukseensa Åminnen kartanon Wilkman muutti perheineen Espoon Kauklahteen vuonna 1880. Wilkman perusti 1886 Kauklahden Muulon kylän Mustalahteen Åminnen tiilitehtaan. Tehtaan valmistamat ensimmäiset tiilet toimitettiin Helsinkiin Fredrikinkadun rukoushuonetta varten. Wilkman piti Åminnessa seuroja, ja hän perusti ja rahoitti ensimmäistä Åminnen kartanon sivurakennuksessa vuonna 1891 toimintansa aloittanutta kansakoulua noin 10 vuoden ajan ennen kuin kunta otti sen haltuunsa.Åminnen kansakoulu ja Kauklahden kansakoulu, Espoon perinneseura
Wilkmanin poikia olivat jalkaväenkenraali, Suomen sotaväen päällikkö Karl Wilkama (1876–1947) ja Henkikaartin henkivartiorakuunarykmentissä ja Uudenmaan rakuunarykmentin komentajana palvellut eversti Oskar Wilkman (1880–1951).
Kirjallisuutta K. A. Lauri : Rakennusmestari Karl Wilkmanin elämäkerta. Hämeenlinna 1916 Kauklahden ensimmäisen tiilitehtailijan Karl Wilkmanin tarina, toimittanut ja kirjoittanut Yrjö Myllylä ; Kauklahti-seura. Aluekehitys RD, Espoo 2007
Lähteet
Aiheesta muualla Kuvia Wilkmaneista Åminnessa 1900-luvun alussa (Finna)
Luokka: Suomalaiset rakennusmestarit Luokka:Lestadiolaiset saarnaajat Luokka:Vuonna 1844 syntyneet Luokka:Vuonna 1914 kuolleet