Pioneer P-31 (myös Able VB, Atlas-Able 5B eli Able 5B ja Pioneer Z) oli Nasan vuonna 1960 laukaisema laukaisussa räjähtänyt miehittämätön kuuluotain tarkoituksenaan tutkia Kuuta sen kiertoradalta. Laukaisu vasen|pienoiskuva|239x239px|Luotaimen laukaisu 15. joulukuuta 1960 Atlas D:lläLuotain laukaistiin 15. joulukuuta 1960 kello 9.11 UTC Cape Canaveral Air Force Stationin laukaisualusta Launch Complex 12:sta Yhdysvaltain ilmavoimien Atlas D -mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella. Alus räjähti 68 sekuntia laukaisusta 12 kilometrin korkeudessa. Luotain putosi Atlas D:n mukana Atlantin valtamereen 12–20 kilometrin päähän laukaisualustasta.

Onnettomuuden syy Atlas D:n ylemmän vaiheen rakettimoottori syttyi ennenaikaisesti, kun ensimmäinen vaihe oli vielä käynnissä räjäyttäen raketin.

Suunniteltu Kuun kiertorata Luotaimen suunniteltiin saavuttavan Kuun kiertoradan 60 tuntia laukaisun jälkeen. Luotaimen kiertoaika Kuun ympäri suunniteltiin olevan 9–10 tuntia.

Luotaimen tehtävät Luotaimen tehtävät olivat samat kuin sen edeltäjillä Pioneer P-3:lla ja Pioneer P-30:llä:

Nasan tavoitteena oli saada kattavilla mittalaitteilla varustettu avaruusluotain Kuun kiertoradalle.

Luotaimen tieteellisiä tavoitteita olivat:

tutkia Maan ja Kuun välistä avaruutta. kuvata Kuuta tutkia mikrometeorideja, säteilyä, magneettikenttiä sekä matalataajuisia sähkömagneettisia aaltoja avaruudessa. kehittää avaruusaluksen sekä avaruusluotainten kauko-ohjausteknologiaa. arvioida Kuun massaa ja napojen topografiaa.

Rakenne Luotain oli melkein identtinen edeltäjiinsä Pioneer P-30:een sekä Pioneer P-3:een. Pioneer P-31 muistutti palloa ja oli leveydeltään metrin ja korkeudeltaan 1,4 metriä. Pallon sivuilla oli neljä aurinkopaneelia, jotka latasivat luotaimen akkuja. Jokaisessa aurinkopaneelissa oli yhteensä 2 200 aurinkokennoa. Pioneer P-31:n pohjassa oli 90 N:n Vernier-rakettimoottori, jonka avulla luotain olisi tehnyt kiertoratamanöövereitä päästäkseen suunnitellulle Kuun kiertoradalle. Luotaimen sisällä oli suuri pallomainen hydratsiinisäiliö, jonka yläpuolella oli kaksi pienempää typpisäiliötä. Typpisäiliöt tuottivat polttoainetta pienemmälle luotaimen yläosassa sijaitsevalle rakettimoottorille ja hydratsiinisäiliöt tuottivat polttoainetta luotaimen pohjassa olevalle Vernier-rakettimoottorille. Luotaimen pohjassa oli kaksi UHF-antennia ja pitkä VLF-antenni. Yläosassa oli kaksi UHF-antennia. Luotaimen lähettimet toimivat 378 MHz taajuudella.

Tutkimuslaitteisto +TutkimuslaiteMikrometeoriditutkaSuurenergiasäteilymittariIonisaatiokammioGeiger–Müller-putkiMatalaenerginen säteilytutkaKaksi magnetometriäAurinkotutkaPlasma-anturiTähtisäteilyspektrometri

Lähteet

Luokka:Pioneer-ohjelma Luokka:Vuoden 1960 avaruustoiminta Luokka:Miehittämättömät avaruuslennot Luokka:Kuuluotaimet