Robert Koch -instituutin asiakirjat tai RKI-asiakirjat ovat sarja sisäisiä asiakirjoja, pääasiassa kokouspöytäkirjoja Robert Koch -instituutin (RKI) COVID-19-kriisinhallintatiimistä. Ensimmäisen erän asiakirjoja, jotka ulottuivat tammikuusta 2020 huhtikuuhun 2021, RKI julkaisi osin mustattuna maaliskuussa 2024 toimittaja Paul Schreyerin vaatimuksesta. Heinäkuussa 2024 berliiniläinen toimittaja Aya Velázquez julkaisi täysin mustaamattomat asiakirjat (noin 10Gt) vuosilta 2020–2023, jotka RKI:n työntekijä oli vuotanut hänelle. Asiakirjat sisältävät Saksan COVID-19-pandemiaan liittyvistä kriisitoimista vastaavan RKI-tiimin pohdintoja. Asiakirjat esiteltiin lehdistötilaisuudessa joka suoratoistettiin X:llä, yhteistyössä muiden toimittajien, kuten Schwäbische Zeitung -lehden Philippe Debionnen kanssa, jolla oli jo aiemmin pääsy materiaaliin.
Alkuperäinen julkaisu käsitti 456 PDF-tiedostoa, joissa on 2 065 sivua. Ne kattavat ajan tammikuusta 2020 huhtikuuhun 2021, ja ne oli alun perin luokiteltu salaisiksi. Osittain mustatut asiakirjat julkaistiin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2024 vaihtoehtomediaan kuuluvan verkkolehti Multipolarin toimesta. RKI julkaisi suurelta osin mustaamattomat pöytäkirjat yleisön saataville 30. toukokuuta 2024.
Saksassa asiakirjojen julkaisu aiheutti keskustelua siitä, onko riippumattomana pidetty Robert Koch -instituutti ollut poliittisen ohjauksen alaisena ja missä määrin hallituksen pandemiatoimet perustuivat tieteeseen tai politiikkaan.
Sisältö Asiakirjat kattavat Robert Koch Instituutin COVID-19-kriisiryhmän keskustelut useista aiheista, jotka liittyvät Saksan hallituksen toimiin COVID-19-pandemian aikana. Saksalaismedian korostamia asioita ovat rokotuskäytännöt, lukitukset ja maskipakko. Lisäksi keskusteluissa on käsitelty rokotteiden haittavaikutuksia.
Julkinen keskustelu Ennen mustanpoistoa Ensimmäiset reaktiot 23. maaliskuuta 2024 Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet vaati Heutessa täydellistä paljastamista ja kriittistä analyysia. Hän vaati lehdistöltä lisää itsekritiikkiä. Se, että RKI-asiakirjat haastoi pieni verkkolehti Multipolar eikä suuret tiedotusvälineet, osoittaa laadukkaan median passiivisuuden sisäisten hallintoprosessien selkiyttämisessä. Pöytäkirjat osoittavat myös, kuinka "eriytyneitä" keskustelut RKI:ssä olivat "ja kuinka vähän tästä mielipiteiden moninaisuudesta johti lopulta konkreettiseen politiikkaan". Poliitikkojen on mietittävä, miten he toimivat kriisissä, kritisoi Laschet. Muut tieteelliset kannat olisi pitänyt ottaa paljon enemmän mukaan poliittiseen keskusteluun. RKI:n on tultava "riippumattomammaksi joka tapauksessa". Sisäiset keskustelut olisi pitänyt tuoda esiin. Sen sijaan oli vain yksi mielipide, joka tunnustettiin julkisesti oikeaksi. Tarvitaan "uutta dialogikulttuuria", joka myöntää virheet. Keskusteluja käydään usein "liian aggressiivisesti kunnioittamatta muita mielipiteitä".
Toimittaja Georg Restle antoi samanlaisen lausunnon samana päivänä viitaten ZDF:n artikkeliin. Medialla "on vielä paljon itsekriittistä työtä tehtävänä". Virologi Hendrik Streeck syytti 27.3.2024 myös puolueita siitä, että he eivät olleet tarpeeksi kiinnostuneita koronapandemian yhteydessä tehtyjen poliittisten päätösten tarkistamisesta. Politiikka oli piiloutunut tieteen taakse. Tarvittavan asiantuntemuksen monipuolisuutta ei ollut esitelty ja kerrottu.
23. maaliskuuta 2024 toimittaja Britta Spiekermann (ZDF) kuvaili pöytäkirjaa räjähdysalttiiksi, ja kirjoitti että yksittäisissä kohdissa voi olla "poliittista räjähtävyyttä". 24.-25. maaliskuuta ZDF päivitti Spiekermannin artikkelin ja linkitti RKI:n kieltoon 25. maaliskuuta 2024. Huomautuksena lisättiin, että pöytäkirjojen mukaan "RKI teki itse riskiarvioinnin ja luokitteli riskin korkeaksi sen perusteella. Vain riskiarvion julkaiseminen riippui nimettömän henkilön hyväksynnästä."
Pascal Siggelkow uutisohjelma Tagesschaun faktantarkistajasta hylkäsi alkuperäisen ZDF:n esityksen 25. maaliskuuta. Liittovaltion terveysministeriön (BMG) mukaan mustaaminen tehtiin "RKI:n sisäisen työntekijän toimesta". RKI oli siis Tagesschaun mukaan jo tehnyt uuden riskiarvioinnin, mutta sitä ei oltu vielä julkaistu. Puuttui vain tietyn henkilön suostumus, joka tarvittiin julkaisemiseen. Tapausten määrän kasvulle oli hyvät syyt, minkä vahvistivat Bremenin yliopiston epidemiologian professori Hajo Zeeb ja Max Delbrück -keskuksen molekyylilääketieteen biologi Emanuel Wyler. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Maailman terveysjärjestö oli julistanut pandemian jo 11. maaliskuuta 2020. Kuten Zeeb sanoi, hän ei olisi yllättynyt "jos poliitikko olisi viime kädessä päättänyt julkaisusta", koska loppujen lopuksi pandemian aikaiset päätökset tehtiin ja tiedotettiin tieteen ja politiikan yhteistyönä.
Poliittiset lausunnot Terveysministeri Karl Lauterbach kiisti 25. maaliskuuta 2024 poliittisen puuttumisen RKI:n koronasuosituksiin. RKI:tä eivät sido ohjeet. Hän perusteli mustaamista sanomalla, että sen tarkoituksena oli suojella RKI:n työntekijöitä yleisöltä, ja viittasi äärioikeistolaisten tai salaliittoteorioiden kannattajien mahdolliseen yllytykseen tai fyysisiin hyökkäyksiin. Lauterbach hylkäsi tutkintalautakunnan tutkimuksen ja sanoi, että tarvitaan vain tieteellinen analyysi. On tärkeää katsoa eteenpäin.
FDP:n pääsihteeri Bijan Djir-Sarai vaati 26. maaliskuuta 2024 Saksan liittopäivien tutkintakomitean perustamista tutkimaan korona-aikaa.
27. maaliskuuta Lauterbach totesi, että asiakirjojen musta tulisi poistaa niin pitkälle kuin mahdollista, jotta saavutettaisiin "maksimaalinen läpinäkyvyys". Hänellä itsellään ei ollut mitään tekemistä mustaamisen kanssa. "Tämä tarkoittaa, että Robert Koch -instituutin on nyt pyydettävä kaikilta, jotka on nimetty pöytäkirjassa tai joiden edut mainitaan, lupa mustan poistamiseen." Tämä kestää ehkä neljä viikkoa, sitten voidaan esittää paljon selkeämpi versio.
AfD ja BSW vaativat tutkintakomitean perustamista ja hylkäsivät ajatuksen tutkintakomissiosta. Wolfgang Kubicki (FDP) yhtyi kritiikkiin. RKI oli "toiminut tieteellisenä julkisivuna" silloisen liittovaltion terveysministerin Jens Spahnin ja luultavasti myös Lauterbachin terveyspolitiikalle. Kubicki perusteli Focuksen vierasartikkelissa 25. maaliskuuta 2024 väitettään, jonka mukaan perusoikeuksien rajoitus tuolloin perustui joko matemaattiseen tietämättömyyteen tai valheeseen. Terveysministeriön tiedoista kävi ilmi, että kyseinen R-arvo oli määritetty kaksinkertaisella pyöristyksellä, mikä oli matemaattisesti mahdotonta hyväksyä. Pöytäkirjaan perustuva analyysi oli tarpeen, koska instituutti oli valmistellut maaperää poliittisille toimenpiteille ja myös tuomioistuimet olivat pandemiatoimenpiteitä koskevissa päätöksissään viitanneet RKI:n asiantuntemukseen.
Janosch Dahmen (Alliance 90/Vihreät) syytti tutkintakomitean kannattajia siitä, että he halusivat instrumentalisoida pandemian tutkinnan tulevia vaalikampanjoita varten. Dahmen kuvaili ulkomaisten salaisten palveluiden sekaantumisen vaaraa: "Minusta näyttää siltä, että tällaisten valheellisten huhujen raju leviäminen on seurausta myös ulkomaisten tiedustelupalvelujen vaikutuksesta, yhteiskuntamme jakautumisen edistämiseksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan taustaa vasten." Lauterbach yhtyi näkemykseen, että salaliittoteorioiden ei pitäisi antaa syntyä sosiaalisessa mediassa ulkovaltojen vaikutuksesta.
Tim Röhn (Die Welt) kommentoi, että Lauterbach turvautui salaliittoteorioihin epätoivoisesti.
Myös Nordrhein-Westfalenissa yritettiin 26. maaliskuuta 2024 perustaa tutkintakomitea. 27. maaliskuuta Martin Knobbe (Der Spiegel) vaati, että poliitikkojen tulisi käsitellä pandemiaa itse tutkintakomiteassa sen sijaan, että he "jättäisivät sen salaliittoteoreetikoille."
29. maaliskuuta Hendrik Streeck sanoi SZ:ssä, että mustaukset ruokkivat salaliittoteorioita. Lauterbachin olisi myös julkaistava pöytäkirjat toimikaudestaan. RKI oli keskustellut asioista avoimesti, mutta viesti ulkomaailmalle ei vastannut sitä. Pöytäkirja osoitti viranomaisen vahvan riippuvuuden politiikasta. RKI:n tulisi neuvoa ja tutkia politiikkaa itsenäisesti.
Myös oikeusministeri Marco Buschmann vaati 30. maaliskuuta arviointia.
Liittopäivien varapuheenjohtaja Katrin Göring-Eckardt (vihreät) kehotti 28. maaliskuuta 2024 varovaisuuteen mahdollisessa arvioinnissa. Hän ilmaisi huolensa siitä, kuinka "pandemiaa käytetään edelleen herättämään tunteita parlamentaarista demokratiaamme vastaan". Göring-Eckardt sanoi, että arviointia ei pitäisi käyttää väärin politiikan, lääketieteen ja tieteen alalla toimivien herjaamiseen, vaan oppimiseen tulevaisuutta varten. Thomas Schmid (Die Welt) kuvaili Katrin Göring-Eckardtin lausuntoa "hölynpölyksi" ja törkeäksi. Se, että hän varoitti etukäteen liiallisesta kritiikistä, oli rohkea teko.
Median vastaanotto Ulrike Mix (SWR aktuell) esitti 27.3.2024 julkaistussa artikkelissaan Corona-Impfung: Für Ärzte in Tübingen noch viele Fragen offen kritiikkiä RKI:tä, STIKOa ja poliitikkoja kohtaan, sekä Tübingenin lääkäreiden, kardiologi Christian Eickin, Tübingenin pandemiasta vastaavan komissaarin Lisa Federlen ja Tübingenin kemian professorin Andreas Schnepfin näkemyksistä.
Taz puolestaan huomautti, että jotkin pöytäkirjoista otetut lausunnot koskivat keskusteluja, jotka olivat jo tiedossa ja joita oli käyty jo pandemian aikana, kuten FFP2-maskien suosituksen tieteellinen peruste, tai AstraZeneca-rokotteen heikompi teho verrattuna mRNA-rokotteisiin.
Asiantuntijoiden mielipiteet Christoph Lütge, joka kutsuttiin pois Baijerin eettisestä neuvostosta vuonna 2021, kun hän oli ilmaissut kritiikkiä koronatoimia kohtaan, kertoi Neue Zürcher Zeitung-lehdelle, että julkaistut pöytäkirjat paljastivat viranomaisen ajatuksia, joita aiemmin oli väitetty salaliittoteorioiksi. "Nyt tiedämme, että jopa RKI:llä oli epäilyksiä rokotteista, rajoituksista ja maskien käyttövelvollisuudesta".
Epidemiologi ja entinen WHO-koordinaattori Klaus Stöhr kuvaili RKI:tä "poliittisten virhearviointien apuriksi" Die Welt -päivälehden haastattelussa 26. huhtikuuta 2024. "RKI:n silloista johtoa" on syytettävä siitä, ettei se ollut julkisesti 'irtautunut' joistakin näistä toimenpiteistä" korona-aikana.
Protestitutkija Daniel Saldivia Gonzatti (Berliinin yhteiskuntatieteiden tutkimuskeskus) suhtautui epäilevästi siihen, tavoittaisiko tutkimus edelleen lateraalisen ajattelijaliikkeen. He ovat pohjimmiltaan menettäneet luottamuksensa poliittiseen järjestelmään ja keskustelevat parhaillaan RKI-asiakirjoista "paljon skandaalimaisemmalla tavalla kuin hillitympi tarkkailija tekisi."
Kysymys riskien arvioinnista Keskustelujen keskiössä oli aluksi COVID-19-pandemian riskiarviointi, erityisesti päätös muuttaa riskiarviointi 'kohtalaisesta' 'korkeaksi' 17.3.2020: "Riskiarviointi julkaistaan heti, kun (henkilön nimi mustattu) antaa signaalin.” Mustanpoiston jälkeen tuli näkyviin silloisen RKI:n varapresidentin Lars Schaaden nimi.
Toimittaja Martin Rücker osoitti tutkimuksessa, joka ilmestyi alun perin RiffReporterissa 30.3.2024 ja myöhemmin Berliner Zeitungissa 20.4.2024, että Multipolarin toimittaja Schreyer oli jo saanut tiedon berliiniläisen asianajotoimisto Rauen kirjeestä (päivätty 5.4.2023), että RKI-asiakirjassa mainittu "signaali" riskiarvioinnin päivityksestä tuli kriisiryhmän kokouksen osallistujalta. Pöytäkirjaan merkitty osallistujaluettelo ei sisältänyt Spahnia tai muita poliitikkoja. Schreyer myönsi sitten, että hän oli "väistänyt" tämän vihjeen. Hän pysyi kuitenkin kannassaan, että kyseessä oli poliittinen toimija. Lehti oli alun perin spekuloinut, että se olisi voinut "ehkä" olla silloinen liittovaltion terveysministeri Jens Spahn.
Mustanpoiston jälkeen
Median vastaanotto