pienoiskuva|Helvi Kuusamo Helvi Kuusamo (31. toukokuuta 1916 Turku – 29. lokakuuta 2005 Lahti)Karjalan heimo 2005:11-12, a 176 oli suomalainen kansanopistonopettaja ja äidinkielen ja historian lehtori. Hän toimi Itä-Karjalan kansanopiston humanististen aineiden opettajana ja apulaisjohtajana vuosina 1945-1958 sekä sen jälkeen Savonlinnan tyttölyseon ja yläasteen äidinkielen ja historian lehtorina vuoteen 1979 saakka. Hän kirjoitti Savonlinnan tyttölyseon historian Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan Tyttölyseo 1853-1975 ja Itä-Karjalan kansanopiston 75-vuotisjuhlakirjan Laatokan Karjalasta Punkaharjulle. Hän kuului myös Nuori Karjala -lehden toimituskuntaan.
Tausta ja kouluvuodet Helvi Kuusamo syntyi 31.5.1916 Turussa.Suomen Kansanopistot Ja Niiden Työntekijät: 1.1.1955 : Finlands Folkhögskolor Och Deras Arbetare. Suomen kansanopistoyhdistys, 1955, s 443 Hänen isänsä oli Kaarlo Oskar Egon Kuusamo, josta tuli Itä-Karjalan kansanopiston johtaja ja äitinsä Augusta Charlotta os. Pettersson. Perhe muutti isän työn takia v. 1919 Impilahdelle, missä Helvi Kuusamo varttui kansanopiston pihapiirissä perheen kaikkiaan viidestä lapsesta vanhimpana.Suomen kansanopistot s. 444 Koulua Helvi Kuusamo kävi Impilahden kirkonkylässä ja Sortavalan tyttökoulussa, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1938. KP: Merkkipäiviä. Karjalan heimo 1986: 7-8, s. 163 Keskikoulun ja lukion välissä hän kävi Itä-Karjalan kansanopiston.
Sotavuodet Helvi Kuusamo palveli molemmissa sodissa lottana, talvisodassa muonituslottana ja jatkosodassa lääkintälottana. Hän toimi sotavuosina myös Raja-Karjalan sivistysliiton v.a. sihteerinä vuosina 1940-1942
Tutkinto ja työura Itä-Karjalan kansanopistossa Filosofian kandidaatiksi (maisteri) Helvi Kuusamo valmistui Helsingin yliopistosta sotien jälkeen vuonna 1947. Hän palasi Itä-Karjalan kansanopistoon, joka oli sodan aikana siirtynyt Punkaharjulle, hoitamaan edesmenneen johtajattaren, Hellä Pelkosen jättämää tehtävää. Helvi Kuusamo toimi Itä-Karjalan kansanopiston humanististen aineiden opettajana ja apulaisjohtajana vuosina1945-1958.Kuusamo-Ojamo, Helvi. Laatokan Karjalasta Punkaharjulle: Itä-Karjalan Kansanopisto : 75-vuotisjuhlakirja. [Punkaharju]: [Itä-Karjalan kansanopistoseura], 1981. s. 118 Hänen tekemänsä opintomatkat Pohjoismaihin, Saksaan, Sveitsiin ja Englantiin ajoittuvat tähän kansanopistouran kauteen 1940- ja -50-luvuille.Kuusamo, H. (1980). Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan tyttölyseo 1853-1975. Savonlinnan kirjapaino, s. 185 Punkaharjulla hänellä oli vuosina 1954-1958 myös kunnallisia ja seurakunnallisia luottamustehtäviä kunnanvaltuuston ja nuoriso- ja raittiuslautakunnan johtajana sekä kirkkovaltuutettuna.
Elämäntyö Savonlinnan tyttölyseossa Helvi Kuusamo siirtyi 1950-luvun lopulla Savonlinnan tyttölyseon ja yläasteen äidinkielen ja historian opettajaksi unohtamatta silti kansanopistoa, jossa hän myöhemminkin opetti äidinkieltä sivutoimisena tuntiopettajana vuosina 1977-79 Kuusamo-Ojamo s. 261 ja toimi johtokunnan jäsenenä useita vuosia. Kuusamo-Ojamo s. 8, 255 Lehtorinvirastaan hän jäi eläkkeelle vuonna 1976.
Eläkkeellä Helvi Kuusamo avioitui v. 1980 Impilahdella syntyneen Alvi Ojamon (s. 16.1.1901 - k. 26.12.1992 Etelä-Suomen Sanomat, 10.01.1993, nro 8, s. 4) kanssaEtelä-Suomen Sanomat, 16.01.1980, nro 14, s. 17 ja käytti sen jälkeen kaksoisnimeä Kuusamo-Ojamo. Muutettuaan Lahteen hän osallistui aktiivisesti Lahden seudun rintamanaisten toimintaan ja vaikutti siirtokarjalaisten keskuudessa mm. kirjoittamalla Nuori Karjala -lehteen, jonka toimituskunnan jäsen hän oli. Hän kirjoitti Savonlinnan tyttölyseon historian Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan Tyttölyseo 1853-1975, joka ilmestyi v. 1980. Seuraavana vuonna valmistui Itä-Karjalan kansanopiston 75-vuotisjuhlakirja Laatokan Karjalasta Punkaharjulle.
Helvi Kuusamo harrasti myös musiikkia Helvi Kuusamolle myönnettiin mm. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein sekä Suomen kansanopistoyhdistyksen kunniamerkki.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1916 syntyneet Luokka:Vuonna 2005 kuolleet