Flöte-vero (), oli eräs Suomessa uuden ajan alussa veron alle joutuneesta entisestä rälssimaasta suoritettu sääntövero.Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai
Suomen keskiajan aatelistolla oli köyhälistönsä niin kuin muillakin kansanluokilla. Löytyi rälssisukuja ja sukuhaaroja, jotka aikojen kuluessa olivat joutuneet rappiolle, niin etteivät ne kyenneet suorittamaan ratsupalvelusta. He kadottivat siitä johtuen rälssiarvonsa ja maksoivat maistaan kruunulle erityisen veron, jota kutsuttiin flöte-veroksi. Sellaista flöte-veroa suorittivat muutkin talonpojat, jotka jollakin tavalla olivat joutuneet rälssiluontoisen maan omistajiksi. Vanhimmat tiedot flöteverosta Suomessa tavataan eräässä Raaseporin linnaläänin veroluettelossa vuodelta 1451. Uuden ajan alussa, kuningas Kustaa Vaasan aikana ja myöhemminkin, mainitaan flöteveron suorittajia Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Viipurin linnaläänissä. Muutamat heistä kuuluvat Kurki-, Tavast- ja Fleming-sukujen haaroihin. Muiden flöte-verolaisten joukosta voidaan mainita Aroi ja Heikoinen (Paimiossa), Hirvo (Nummella), Keipi (Pöytyällä), Suksi (Halikossa) ja Untoinen (Huittisissa). Hirvo-suvusta tiedetään, että se 1440-luvulla kuului rälssiaatelistoon. Nämä muutkin suomalaisilla sukunimillä varustetut flöte-verolaiset olivat nähtävästi entisten rälssimiesten jälkeläisiä.Forsström, O. A: Suomen keskiajan historia. Jyväskylä 1898, s. 613-614
Lähteet
Aiheesta muualla J. V. Ruuth: 1500-luvun maakirjoissa mainituista flöteveroista. Hist. arkisto XII 1892, s. 52-87.
Luokka:Historialliset verot Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria Luokka:Suomen keskiaika Luokka:Suomen aateli