pienoiskuva|Ilmari Kärki vuonna 1965 Ilmari Kärki (15. helmikuuta 1925 Töysä – 4. tammikuuta 1996 Turku) oli suomalainen assyriologi. Hänen etunimensä oli alkujaan Ilo, mutta hän vaihtoi inhoamansa nimen heti kun sen mahdollistava laki tuli voimaan. Kärki oli nuorin seitsenpäisestä sisarussarjasta, vanhemmat olivat Frans Kärki ja Ester o.s. Kurvinen. Hänen isoveljiään olivat Usko, Armo ja Toivo Kärki, hänen isosiskojaan olivat Lahja Oittinen ja Esteri Carlenius.
Ilmari Kärki vietti nuoruutensa Laihialla, jossa hänen isänsä toimi kappalaisena. Kärki kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Lyseosta vuonna 1943. Hän ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1955. Lääkärin tointa hän ei harjoittanut vaan toimi usean vuoden ajan lääke-esittelijänä.
1960-luvulla Kärki vaihtoi alaa, ryhtyi opiskelemaan assyriologiaa Adam Falkensteinin johdolla Heidelbergin yliopistossa. Hän väitteli Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi vuonna 1967 sumerin kielen alalta, vastaväittäjänä oli professori Armas Salonen. Kärki omisti väitöskirjansa syksyllä 1966 kuolleelle Falkensteinille.
Väiteltyään Kärki toimi sumerologian dosenttina Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian tutkijana. Eläkepäivänsä hän vietti Turussa.
Kärki oli kiinnostunut jazzista ja soitti pianoa.Kärki 2015, s.368Niiniluoto 1982, s.27
Ilmari Kärki oli kolmesti naimisissa, puolisoinaan Naimi o.s. Arve, Marjatta o.s. Särkisilta ja Irja o.s. Parviainen. Jokainen avioliitto oli lapseton.
Julkaisut Ilmari Kärki: Die Sprache der sumerischen Königsinschriften der frühaltbabylonischen Zeit, väitöskirja (Studia Orientalia edidit Societas Orientalis Fennica 35), Helsinki 1967
Lähteet
Luokka:Suomalaiset assyriologit Luokka:Vuonna 1925 syntyneet Luokka:Vuonna 1996 kuolleet