right|thumb|Saarijärven kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Keski-Suomen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, pois lukien Jyväskylän kaupunki, jota käsitellään Jyväskylän uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Keski-Suomen maakunnan asukkaista 72,8 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,8 prosenttia väestöstä.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Keski-Suomessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 64,8 % väestöstä, hieman enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on 2,8 %, lähes maan keskitaso, ja uskontokuntiin kuulumattomia 32,4 %, eli vähemmän kuin koko maassa. Keski-Suomi sijoittuu siten uskonnolliselta rakenteeltaan maltillisesti kirkkoon sitoutuneempaan ryhmään.

Kaupunkimaisessa Jyväskylässä uskonnollinen sitoutuminen on selvästi muuta maakuntaa heikompaa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 60,1 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 36,8 %.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on selvästi kaupunkeja perinteisempi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 69,0 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,4 %. Saarijärvellä kirkkoon kuuluu 73,5 % väestöstä, mikä on kuntaryhmän korkeimpia tasoja Äänekoskella kirkkoon kuuluu 66,7 % ja kuulumattomia on 29,9 %, mikä lähestyy kaupunkimaisia arvoja.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein perinteisin. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 74,0 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 23,9 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,1 %. Kuntakohtainen vaihtelu on poikkeuksellisen suurta: Kinnulassa kirkkoon kuuluu peräti 87,8 % väestöstä ja kuulumattomia on vain 11,8 %, mikä on koko maakunnan korkein kirkollinen taso. Kivijärvellä (83,1 %), Kyyjärvellä (81,7 %), Pihtiputaalla (80,8 %) ja Kannonkoskella (80,9 %) kirkkoon kuuluminen on myös erittäin korkeaa. Toivakassa kirkkoon kuuluminen on selvästi matalampaa (63,2 %) ja kuulumattomuus korkeampaa (34,3 %), mikä lähestyy kaupunkimaisia arvoja. Konnevedellä muihin uskontokuntiin kuuluu 3,7 %, mikä on ryhmän korkeimpia arvoja.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Keski-Suomessa kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Keski-Suomi 64,8 % 2,8 % 32,4 % Kaupunkimaiset kunnat 60,1 % 3,1 % 36,8 % Jyväskylä 60,1 % 3,1 % 36,8 % Taajaan asutut kunnat 69,0 % 2,6 % 28,4 % Jämsä 67,5 % 1,6 % 30,9 % Keuruu 70,9 % 3,7 % 25,4 % Laukaa 70,5 % 2,6 % 26,9 % Muurame 67,8 % 2,0 % 30,2 % Saarijärvi 73,5 % 2,3 % 24,1 % Äänekoski 66,7 % 3,4 % 29,9 % Maaseutumaiset kunnat 74,0 % 2,1 % 23,9 % Hankasalmi 73,1 % 1,9 % 25,0 % Joutsa 67,4 % 1,3 % 31,4 % Kannonkoski 80,9 % 1,3 % 17,8 % Karstula 80,5 % 1,7 % 17,8 % Kinnula 87,8 % 0,3 % 11,8 % Kivijärvi 83,1 % 1,2 % 15,7 % Konnevesi 67,8 % 3,7 % 28,6 % Kyyjärvi 81,7 % 2,6 % 15,8 % Luhanka 71,7 % 0,9 % 27,5 % Multia 78,3 % 2,5 % 19,2 % Petäjävesi 69,1 % 2,7 % 28,2 % Pihtipudas 80,8 % 1,6 % 17,5 % Toivakka 63,2 % 2,5 % 34,3 % Uurainen 70,3 % 2,8 % 26,9 % Viitasaari 74,7 % 2,7 % 22,6 %

Historia Luterilainen aika Keskiajan lopulla Keski-Suomessa oli vain yksi kirkkopitäjä, Jämsän seurakunta, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442. Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Keski-Suomen alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. 1700-luvun jälkipuolella Keski-Suomeen rakennettiin puukirkot Keuruulle, Pihlajavedelle ja Petäjävedelle. 1700- ja 1800-luvun kirkot ja pappilat välittivät eurooppalaisia tyylivirtauksia.

Etelä-Savosta alkunsa saanut Margareta Högmanin johtama herännäinen ystävyysliike levisi Keski-Suomen alueelle 1800-luvun puoliväliin mennessä. Liike sammui 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen kannattajat jatkoivat toimintaa evankelisessa herätysliikkeessä tai paikallisessa lähetysherätyksessä.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Keski-Suomen pohjoisosat Jyväskylään asti sekä Jämsään 1870-luvun aikana. 1880- ja 1890-luvuilla liike saavutti myös Keuruun, Multian ja Korpilahden. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Keski-Suomeen.

Baptismi levisi Keski-Suomeen 1900- ja 1910-luvulla. 1920-lukuun mennessä Multian, Keuruun, Vaajakosken ja Laukaan baptistiseurakunnat muodostivat tiheimmän suomenkielisen baptismin alueorganisaation.

Protestantismi Luterilaisuus Evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Keski-Suomessa toimii Lapuan hiippakunta. Pohjoisen Keski-Suomen rovastikuntaan kuuluvat Hankasalmen seurakunta, Kinnulan seurakunta, Laukaan seurakunta, Pihtiputaan seurakunta, Saarijärven seurakunta, Viitasaaren seurakunta sekä Äänekosken seurakunta. Eteläisen Keski-Suomen rovastikuntaan kuuluvat Joutsan seurakunta, Jämsän seurakunta, Keuruun seurakunta, Muuramen seurakunta, Petäjäveden seurakunta, Toivakan seurakunta sekä Uuraisten seurakunta.

Herätysliikkeet Keski-Suomessa vaikuttavat erityisesti evankelinen herätysliike ja vanhoillislestadiolaisuus. Evankelinen herätysliike on vaikuttanut maakunnasta vanhastaan ja sen vahvinta kannatusaluetta ovat olleet Saarijärven, Kannonkosken, Karstulan ja Pylkönmäen pitäjät. Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on rukoushuoneet Karstulan Ala-Vastingissa sekä Saarijärven Mahlussa. Evankelisen lähetysyhdistyksen keskuspaikka sijaitsee Karstulassa.

Vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäinen kannatusalue ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta kiilamaisena Keski-Suomeenkin. Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Hankasalmen rauhanyhdistys, Jämsän rauhanyhdistys, Kannonkosken rauhanyhdistys, Kinnulan rauhanyhdistys, Kivijärven rauhanyhdistys, Kyyjärven rauhanyhdistys, Laukaan rauhanyhdistys, Pihtiputaan rauhanyhdistys, Saarijärven rauhanyhdistys, Uuraisten rauhanyhdistys, Viitasaaren rauhanyhdistys sekä Äänekosken rauhanyhdistys.

Esikoislestadiolaisilla on rukoushuoneet Jämsässä ja Pihtiputaalla. Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Keski-Suomessa toimivia paikallisosastoja ovat Laukaan ja Saarijärven paikallisosastot. Uuspietismi on myös saavuttanut jalansijaa Keski-Suomessa. Keski-Suomen Kansanlähetys järjestää toimintaa muun muassa Jämsässä.

Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella seurakuntaliitolla on Karstulassa Karstulan itsenäinen evankelisluterilainen seurakunta.

Vapaakirkollisuus Keski-Suomi kuuluu vapaakirkollisuuden voimakkaimpaan kannatusalueeseen Etelä-Pohjanmaan jälkeen.Heino 2002, s. 77–79 Keski-Suomessa toimii kymmenen Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa vapaaseurakuntaa. Jyväskylän jälkeen merkittävimmät vapaaseurakunnat ovat keskikokoiset Saarijärven vapaaseurakunta ja Äänekosken vapaaseurakunta. Näitä seuraavat Suolahden vapaaseurakunta ja Keuruun vapaaseurakunta. Lisäksi Viitasaarella, Konnevedellä, Karstulassa, Jämsässä ja Joutsassa on pienehköt seurakunnat.

Vapaakirkollisuus sai 1890-luvulta lähtien vahvan jalansijan Keski-Suomen alueella. Jyväskylä toimi vapaakirkollisuuden keskuksena ja seurakunnat perustettiin 1920-lukuun mennessä myös Keuruulle ja Jämsään. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Kuoreveden, Korpilahden, Äänekosken ja Viitasaaren alueella.

Helluntaiherätys right|thumb|Laukaan helluntaiseurakunta. Keski-Suomessa toimii nykyisin 25 helluntaiseurakuntaa, joihin kuuluu yhteensä yli 4 300 jäsentä. Keski-Suomi on helluntailaisuuden keskeisintä kannatusaluetta Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jälkeen. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului noin 1,5 prosenttia maakunnan asukkaista. Asukasluvun suhteessa vahvoja paikkakuntia Keski-Suomessa ovat Keuruu (4,4 %), Uurainen (4,1 %), Toivakka (4,1 %) ja Kyyjärvi (3,1 %), jotka kuuluvat viidentoista helluntailaisimman paikkakunnan joukkoon.

Helluntaiherätys levisi Jyväskylästä muualle maakuntaan ensimmäisenä Saarijärvelle vuonna 1918 ja Keuruulle vuonna 1920. Samalla vuosikymmenellä alkoi työ Toivakassa (1922), Jämsässä (1925), Mahlussa (1927) ja Viitasaarella jo aikaisemmin. 1930-luvulla järjestettiin useimmat Keski-Suomen helluntaiseurakunnista: Viitasaaren helluntaiseurakunta (1930), Leivonmäen helluntaiseurakunta (1931), Pertunmaan helluntaiseurakunta (1932), Jämsän helluntaiseurakunta (1933), Saarijärven helluntaiseurakunta (1935), Pappisten helluntaiseurakunta (1935), Mahlun helluntaiseurakunta (1936), Toivakan helluntaiseurakunta (1937) ja Haapamäen helluntaiseurakunta (1938).

Laaja Mahlun seurakunta jaettiin vuonna 1957 Karstulan helluntaiseurakuntaan, Kyyjärven helluntaiseurakuntaan ja Pylkönmäen helluntaiseurakuntaan. Leivonmäen seurakunta muutettiin Särkimäen helluntaiseurakunnaksi ja Pappisten seurakunta Joutsan helluntaiseurakunnaksi vuonna 1947.

Myöhemmin järjestäytyneitä ja hyvin kasvaneita seurakuntia ovat Keuruun helluntaiseurakunta (1946), Kangasniemen helluntaiseurakunta (1945), Mäntän helluntaiseurakunta (1946), Suolahden helluntaiseurakunta (1952) sekä Äänekosken helluntaiseurakunta (1981). Yli sadan hengen helluntaiseurakunnat ovat myös Jämsässä, Viitasaarella, Saarijärvellä, Toivakassa ja Uuraisissa. Erityisiä herätyksiä Keski-Suomessa on ollut Toivakassa vuonna 1937 ja Keuruulla 1944–1945. Multian juhlat olivat aikoinaan kuin maakuntajuhlat.

Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Keski-Suomessa toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta. Keski-Suomen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Jumalansynnyttäjän syntymän tsasouna Karstulassa, Lievestuoreen pyhän Nikolaoksen rukoushuone, Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna, Suolahden ylienkeli Mikaelin tsasouna, Viitasaaren Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Äänekosken Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna sekä Pyhäkankaan leirikeskuksen Ristin ylentämisen kappeli.

Koulutus

Keski-Suomen alueella toimii useita kristillisiä kansanopistoja. Jämsässä toimii vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Jämsän kristillinen kansanopisto, joka on perustettu vuonna 1936. Jyväskylän kristillinen opisto on taustaltaan herännäinen ja se on perustettu vuonna 1942. Evankeliseen herätysliikkeeseen yhteydessä oleva Karstulan evankelinen opisto on perustettu vuonna 1948. Helluntailaisten Iso Kirja-opisto on toiminut Keuruulla vuodesta 1991 lähtien.

Keski-Suomen ainoa perusopetusta tarjoava kristillinen koulu on vuodesta 1995 lähtien toiminut Jyväskylän kristillinen koulu.

Kulttuuri Tapahtumat right|thumb|Juhannuskonferenssin lastentapahtuma vuonna 2013. Keski-Suomessa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Helluntailaisten Juhannuskonferenssi järjestetään säännöllisesti vuosittain Keuruulla Iso Kirja -opistolla. Tapahtuma kerää vuosittain noin 25 000 osallistujaa.

Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Jämsässä vuonna 1967, Hankasalmella vuonna 1987, Petäjävedellä vuonna 2000 ja Äänekoskella vuonna 2018. Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Saarijärvellä vuonna 1967 ja Jämsässä vuonna 2004. Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kaksi kertaa, vuosina 1970 ja 2005, sekä Laukaassa vuonna 1980. Kansanlähetyspäivät on järjestetty Jämsässä vuonna 2000.

Katso myös Uskonto Jyväskylässä

Lähteet

Keski-Suomi Luokka:Keski-Suomi