right|thumb|Ylistaron kirkko eli Komia kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Pohjanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Seinäjoen kaupunki, jota käsitellään Seinäjoen uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukkaista 81,6 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 62,2 prosenttia (2024). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 16,7 prosenttia väestöstä.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Etelä-Pohjanmaa erottuu koko maan uskonnollisesti sitoutuneimpien maakuntien joukossa. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 78,5 % väestöstä, mikä on erittäin selvästi yli maan keskiarvon. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on 1,9 % ja uskontokuntiin kuulumattomia vain 19,6 %, mikä on yksi maan alhaisimmista osuuksista. Maakunnan uskonnollinen rakenne on siis vahvasti perinteinen ja kirkollinen.

Kaupunkimaisessa Seinäjoella uskonnollinen rakenne on muuta maakuntaa jonkin verran sekularisoituneempi, mutta edelleen erittäin kirkollinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 74,2 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 23,6 %. Seinäjoella kirkkoon kuuluminen säilyy hyvin korkealla tasolla verrattuna muihin maakuntakeskuksiin.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen sitoutuminen on vielä kaupunkeja vahvempaa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 80,9 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 17,3 %. Kuntakohtaiset erot ovat suhteellisen pieniä ja taajaan asutut kunnat muodosta erittäin yhtenäisen ja vahvasti kirkollisen kokonaisuuden. Ilmajoella kirkkoon kuuluu 83,2 % väestöstä ja kuulumattomuus on vain 15,5 %, mikä edustaa erittäin vahvaa kirkollisuutta.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on myös erittäin kirkollinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 80,6 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 17,7 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 %. Isojoella kirkkoon kuuluu 85,7 % väestöstä, mikä on koko maakunnan korkeimpia osuuksia. Soinissa (83,4 %) ja Kuortaneella (83,3 %) kirkkoon kuuluminen on myös erittäin vahvaa. Ähtärissä kirkkoon kuuluu 77,0 % ja uskontokuntiin kuulumattomuus nousee 21,7 %, mikä on kuntaryhmän sisällä korkeimpia arvoja.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Pohjanmaalla kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Etelä-Pohjanmaa 78,5 % 1,9 % 19,6 % Kaupunkimaiset kunnat 74,2 % 2,2 % 23,6 % Seinäjoki 74,2 % 2,2 % 23,6 % Taajaan asutut kunnat 80,9 % 1,8 % 17,3 % Alajärvi 80,6 % 1,2 % 18,2 % Ilmajoki 83,2 % 1,3 % 15,5 % Kauhajoki 79,5 % 1,5 % 19,0 % Kauhava 79,1 % 2,2 % 18,7 % Kurikka 81,7 % 2,1 % 16,2 % Lapua 81,2 % 2,1 % 16,8 % Maaseutumaiset kunnat 80,6 % 1,7 % 17,7 % Alavus 80,6 % 2,4 % 17,0 % Evijärvi 78,7 % 1,3 % 20,1 % Isojoki 85,7 % 1,8 % 12,6 % Isokyrö 81,5 % 1,6 % 16,9 % Karijoki 81,8 % 1,4 % 16,8 % Kuortane 83,3 % 1,5 % 15,2 % Lappajärvi 80,7 % 0,7 % 18,6 % Soini 83,4 % 1,6 % 15,0 % Teuva 79,4 % 1,7 % 18,8 % Vimpeli 80,6 % 1,5 % 17,9 % Ähtäri 77,0 % 1,3 % 21,7 %

Historia Katolinen aika Kristinusko saapui Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, kun ruotsalaiset kristityt uudisasukkaat asuttivat rannikkoseutua. Katolisena aikana alueelle perustettiin Isonkyrön emäseurakunta noin 1300-luvulla. Isonkyrön vanha kirkko rakennettiin nuoremman kivikirkkosukupolven aikana vuosina 1513–1533. Isonkyrön kirkko on Etelä-Pohjanmaan ainoa keskiaikainen kivikirkko.

Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. 1600-luvun alkuun mennessä syntyi Isonkyrön emäseurakunnasta tytärseurakunta Ilmajoelle. Etelä-Pohjanmaan maarovastit nousivat 1600-luvulla mahtavaan asemaan.

Vuoden 1726 valtiopäivillä asetettiin seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti. Lainsäätäjien asetusta vastustanut radikaalipietismi leimahti Pohjanmaan separatismina tunnettuna liikkeenä. Liike vaikutti Ilmajoen ja Nurmon alueella vaikutti böhmeläisyyden kautta sekä Kauhavalla wallenbergiläisyyden ja Kuortaneella vasulaisuuden kautta.

Herrnhutilaisuus vaikutti Etelä-Pohjanmaalla 1770-luvulta lähtien Elias Laguksen toiminnan kautta. Ruotsin vallan loppuun mennessä kirkollinen aluejako oli pääosin valmis. Jokien latvoille ja metsäalueille oli syntynyt joukko kappeliseurakuntia, jotka vanhojen seurakuntien kanssa muodostivat rungon kunnallishallinnon uudistuksen pohjalta syntyneille kunnille.

Pohjanmaan herännäisyys levisi Etelä-Pohjanmaalle aluksi 1830-luvun lopulla, kun Niilo Kustaa Malmberg tuli Lapualle. Ylihärmän alueella Malmbergin tueksi tuli Frans Oskar Durchman. 1850-luvulla herännäisyys hajaantui ja monet papit omaksuivat beckiläisen suunnan.

Uskonnollisen vapauden aika

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus levisi Pohjois-Pohjanmaalta käsin Etelä-Pohjanmaalle 1870-luvulta lähtien ensimmäisenä Järviseudun sekä Kurikan alueelle. 1880- ja 1890-luvuilla lestadiolaisuus saavutti suuren osan Etelä-Pohjanmaan kunnista lukuun ottamatta Töysän-Lehtimäen–Soinin seutua. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Etelä-Pohjanmaalle.

Pietarsaaren seudulla 1870-luvulta vaikuttanut baptismi levisi Jurvaan vuonna 1879. Jurvaan syntyi suurin suomenkielinen baptistiyhteisö. Jurvan lisäksi seurakunnat perustettiin myös Laihialle ja Ylistaroon. Metodismi tuli Etelä-Pohjanmaalle rannikon vaikutuksen myötä ja Ylistaroon perustettiin suomenkielisiä yhdistävä metodistiseurakunta. Liikkeellä oli myös kannatusta Ylistaron ympäryskunnissa.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Pohjanmaalla toimii Lapuan hiippakunta. Maakunnan pohjoisosassa toimivaan Lapuan rovastikuntaan kuuluvat Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, Alajärven seurakunta, Kauhavan seurakunta, Kuortaneen seurakunta, Soinin seurakunta ja Ähtärin seurakunta. Maakunnan eteläosassa toimivaan Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluvat Ilmajoen seurakunta, Isojoen seurakunta, Isonkyrön seurakunta, Kauhajoen seurakunta, Kurikan seurakunta sekä Teuvan seurakunta.

Herätysliikkeet Etelä-Pohjanmaan alueella vaikuttavat erityisesti herännäisyys ja evankelinen herätysliike. Herännäisyyden yhtenäistä voimakasta kannatusta on Lapuan, Nurmon, Ylistaron, Ylihärmän ja Isonkyrön alueilla. Liikkeen keskusjärjestö Herättäjä-Yhdistys toimii Lapualta käsin, mikä merkitsee myös tukea liikkeen toiminnalle. Lapuan kristillinen opisto on herännäistaustainen opisto. Tämän lisäksi Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosastot Alajärvellä, Isossakyrössä, Jalasjärvellä, Jurvassa, Kauhavan seudulla, Lapualla, Nurmossa sekä kolme paikallisosastoa Ylistarossa.

Herännäisten kanssa samoilla paikkakunnilla on myös evankelisella herätysliikkeellä voimakas kannatus. Evankelisuutta tavataan lisäksi useimmilla muillakin Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla. Se on ominaista varsinkin Seinäjoen länsi- ja eteläpuolisille alueille. Pohjanmaan evankelisuuden eteläraja on Isojoen tienoilla. Itäosissa kannatus on epäyhtenäistä, mutta yhtyy osin liikkeen Keski-Suomen kannatusalueeseen. Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuoneet Alahärmän Voltissa, Karijoen Myrkyssä, Kortesjärven Purmojärvellä, Lapuan Hellanmaassa sekä Ylistarossa ja Ylistaron Halkosaaressa. Lapualla sijaitsee myös Esantuvan leirikeskus.

Vanhoillislestadiolaisuutta esiintyy jonkin verran Etelä-Pohjanmaan järviseudulla. Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Alajärven rauhanyhdistys, Alavuden rauhanyhdistys, Evijärven rauhanyhdistys, Kauhavan ja Lapuan rauhanyhdistys, Lappajärven rauhanyhdistys, Vimpelin rauhanyhdistys sekä Ähtärin ja ympäristön rauhanyhdistys. Esikoislestadiolaisilla on toimitalo Teuvalla ja myös Esikoiset järjestävät toimintaa paikkakunnalla. Uusheräyksellä on paikallistoimintaa Kurikassa ja Teuvalla.

Myös uuspietismillä on tukea Etelä-Pohjanmaan asutuskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Alavudella, Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla, Nurmossa, Teuvalla, Vimpelissä, Ylistarossa ja Ähtärissä.

Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Alajärvellä Pyhän Ristin luterilainen seurakunta. Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton Vetelin seurakunnalla on jumalanpalveluksia Ilmajoella.

Vapaakirkollisuus

Etelä-Pohjanmaa kuuluu vapaakirkollisuuden voimakkaimpaan kannatusalueeseen.Heino 2002, s. 77–79 Etelä-Pohjanmaalla toimii 11 Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa seurakuntaa. Vapaaseurakunnista suurimmat Seinäjoen jälkeen ovat Kauhavan vapaaseurakunta, Lapuan vapaaseurakunta ja Härmäin vapaaseurakunta. Näitä seuraavat Kurikan vapaaseurakunta, Teuvan vapaaseurakunta ja Alavuden vapaaseurakunta. Pienempiä maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Alajärven vapaaseurakunta, Lehtimäki-Soinin vapaaseurakunta, Jalasjärven vapaaseurakunta ja Norinkylän vapaaseurakunta.

Etelä-Pohjanmaasta muodostui 1890-luvulta lähtien vahvaa vapaakirkollisuuden tukialuetta. 1890–1910-lukujen aikana syntyi vapaaseurakuntia Nurmon Kouraan, Jalasjärvelle, Jokipiihin, Peräseinäjoelle, Ilmajoelle, Kauhavalle, Isonkyröön, Lapualle ja Ylistaroon. Kannatusta syntyi myös muihin alueen kuntiin 1920-lukuun mennessä aivan pohjoisinta aluetta lukuun ottamatta. Etelä-Pohjanmaasta muodostui ydinalue myös vapaakirkollisuuden piirissä syntyneelle skutnabbilaisuudelle. Liike muodosti usean seurakunnan yhtenäisen vyöhykkeen, jonka keskus oli Isonkyrön alue, minkä lisäksi vakaata kannattajakuntaa oli myös Alavudella, Ilmajoella, Jurvassa, Kurikassa ja Teuvalla. Etelä-Pohjanmaallla sijaitsi 1920-luvulla liikkeen vahvin maaseutukannatus ja Isokyrö oli liikkeen keskeinen kokoontumispaikka. Liike sai seurakunnissa varsin näkyvän aseman.

Helluntailaisuus right|thumb|Lapuan helluntaiseurakunta. Etelä-Pohjanmaan helluntailaisuuden keskuksia ovat Lapuan helluntaiseurakunta ja Alajärven helluntaiseurakunta. Muita suurempia helluntaikeskuksia ovat myös Kauhajoen helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Peräseinäjoen helluntaiseurakunta. Yhteensä Etelä-Pohjanmaalla on nykyisin 22 helluntaiseurakuntaa.

Etelä-Pohjanmaa on helluntailaisuuden keskeisintä kannatusaluetta. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului yli kaksi prosenttia maakunnan asukkaista. Asukasluvun suhteessa vahvoja paikkakuntia Etelä-Pohjanmaalla ovat Alajärvi (4,8 %), Soini (4,5 %), Evijärvi (3,6 %) ja Vimpeli (3,0 %), jotka kuuluvat viidentoista helluntailaisimman paikkakunnan joukkoon.

Helluntaiherätys saapui Etelä-Pohjanmaalle jo 1910-luvulla muun muassa Vimpeliin. Seuraavalla vuosikymmenellä helluntaiherätys orasti Lapuan ympäristössä, jossa Martta Hellén ja Sanni Hautakangas julistivat evankeliumia. Vuosikymmennen alussa myös Mimmi Tulimäki ja Lydia Korpi vaikuttivat Isossakyrössä ja Jurvassa ja Kauhavalla. Samoin K. A. Ylenius vaikutti Ylistarossa ja Ilmajoella. Liike vakiintui 1930-luvun herätyksissä ja seuraavilla vuosikymmenillä syntyi pääosa seurakunnista.

Lapualla oli Niilo Yli-Vainion kautta herätystä vuodesta 1947 ja myöhemmin vuodesta 1977 alkaen laajana hengellisenä herätysliikkeenä. Alajärven seudulla helluntaityön pioneereja olivat Eino Heinonen, Sanni Hautakangas ja Martta Varpenius.

Etelä-Pohjanmaalla on ollut paljon paikallisia herätyksiä. Kourassa oli herätys vuosina 1931–1932 Aamos Lehtisen kautta. Paikallisia herätyksiä oli myös Vimpelissä, Lappajärvellä, Peräseinäjoella, Kauhajoella ja Ähtärissä.

Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Pohjanmaalla toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta. Ortodokseilla on Lapualla Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen rukoushuone.

Koulutus