pienoiskuva|Zemplín pienoiskuva|Ylä- ja Ala-Zemplín Zemplín on yksi Slovakian perinteisistä kulttuurialueista. Nykyään sen alueet sijaitsevat Košicen- ja Prešovin itsehallinnollisten alueiden sisällä.
Maantiede Zemplín sijaitsee Slovakian itäosissa. Lännessä se rajautuu Šarišiin ja Aboviin, pohjoisessa Puolaan, etelässä Unkariin ja idässä Ukrainaan. Zemplínin historiallinen alue ulottuu pieneltä osin myös Unkariin, jossa se on nykyään osa Borsod-Abaúj-Zemplénin lääniä.Beňušková 2005, s. 224
Nykypäivänä Slovakian puoleinen osa Užskán alueesta lasketaan usein kuuluvaksi Zemplíniin.
Zemplínska šíravan järvi on Slovakian suurin järvi.
Väestö Alueen väestö koostuu pääasiassa slovakeista, unkarilaisista, ruteeneista sekä romaneista.Beňušková 2005, s. 225
Kulttuuri Michalovcen Zemplín-museossa on esillä kattavimmat kokoelmat eteläisen Zemplínin historiasta. Muita museoita sijatsee muun muassa Trebišovissa, Majerovcessa sekä Humennéssa.Beňušková 2005, s. 232
Historia Zemplínin historia hallintoalueena ulottuu 1000-luvulle, jolloin sen keskuksena toimi Zemplínin linna, josta se myöhemmin siirtyi Zemplínin kaupunkiin. 1700-luvun puolivälistä aluetta johdettiin Sátoraljaújhelystä, ja Tšekkoslovakian itsenäistyttyä Michalovcesta 1918–1923. Zemplínin nimi tulee muinaisslaavin sanasta Zemnen, maalinna.
Alueella asuneet talonpojat osallistuivat sekä György Dózsan johtamaan kansannousuun vuonna 1514, että Itä-Slovakian talonpoikaiskapinaan vuonna 1831. Zemplíniläisten pääelinkeino oli pitkään maatalous, mutta vuoristoalueilla myös metsien hakkuut ja karjan paimentaminen olivat merkittäviä tulonlähteitä. Vuosina 1879–1903 Zemplínistä muutti pois lähes 20 prosenttia sen väestöstä.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Slovakian maantiede