Kankainen on kylä Keski-Suomessa Toivakan kunnan koillisosassa Laukaan ja Kangasniemen rajalla. Kylässä on noin 240 asukasta, ja sen asutus sijaitsee osittain valtatien 13 varrella. Asutus on pääosin keskittynyt peltoaukeiden keskelle tai ympärille, mutta kylässä on myös jonkin verran tiiviimpää omakotiasutusta.
Kankainen on ollut yksi Toivakan rekisterikylistä, johon on myös kuulunut osa Ruuhimäen kylästä. Kankaisten kantatalo perustettiin vuonna 1552, ja se oli nykyisen Toivakan kunnan alueen ensimmäinen talo.
Kankainen on kirkonkylän ohella ainut kylä kunnassa, jossa toimii oma peruskoulu. Kankaisten kyläkoulu opettaa vuosiluokkia 1–6, ja osa oppilaista tulee Kangasniemen puolelta.
Maantiede Kankainen sijaitsee Toivakan kunnan koillisosassa ja rajoittuu pohjoisessa Laukaan Hohoon sekä idässä Kangasniemeen. Kankaisten läheltä kulkee myös Toivakan ja Hankasalmen lyhyt kuntaraja. Kylän halki kulkee valtatie 13, jonka varrella on osa asutuksesta. Kankainen on ollut rekisterikylä, johon on kuulunut varsinaisen Kankaisten lisäksi myös osa Ruuhimäen asutuskylästä, jonka asutus sijaitsee virallisten Kankaisten ja Toivakan kylien rajamailla. Kankaisten lähimmät kylät ovatkin Ruuhimäki lännessä ja Hoho pohjoisessa.
Kankaisten seutu on alavaa ja maalajiltaan Ruuhimäen moreenimaihin verrattuna viljelyyn sopivampaa savimaata sekä muuta hienojakoista ainesta, minkä vuoksi kylässä on Ruuhimäkeen verrattuna enemmän peltomaata. Peltojen ympärillä sekä niiden keskellä olevilla kukkuloilla sijaitsee suurin osa kylän vanhoista tilakeskuksista. 1980-luvulta lähtien kylään on alkanut syntyä myös tiheämpää omakotiasutusta metsäteiden varsille, etenkin Myllyntien ja Punaisentorintien lähettyville.
Metsät alueella ovat suurimmaksi osaksi kuusivaltaista talousmetsää, eikä kylän keskusalueella ole juurikaan järviä tai luonnontilaisia soita. Huomattavin vesistö on kylän läpi virtaava Lapinjoki, joka alkaa Hautajärvestä ja laskee Lapinjärveen.Kervinen & Järvinen, s. 25–26. Viralliseen kylään on tosin kuulunut myös suurempia järviä etelämpänä, kuten Leppänen ja Iso-Kankainen, mutta kyläseura ei lue näitä kylän alueeseen kuuluviksi.
Historia pienoiskuva|Ilmakuva Leppäsestä. Kankaisten seutu oli ennen pysyvän asutuksen syntymistä 1500-luvun keskivaiheilla asumatonta erämaata. Vuoden 1552 erämaiden tarkastuksen mukaan alueella oli kaksi Kangasjärveksi kutsuttua hauholaisten eräomistusta, joista toisen omisti Olavi Jussinpoika Eteläisistä ja toisen Antti Heikinpoika Hahkialasta. Hämeen ja Savon välinen raja ei tuohon aikaan ollut vielä tarkka, minkä vuoksi myös kangasniemeläisillä Ikosen ja Kekkosen suvuilla oli alueella omistuksia. Samana vuonna alueella oli jo ensimmäinen uudisasukas, Pekka Manninen, joka perusti talonsa Eteläisten erämaalle Leppäsen ja Iso-Kankaisen väliselle kannakselle. Kankaisten talo kuului vuonna 1564 perustetun Huikon talon kanssa samaan jakokuntaan.Berndtson 1983, s. 100–101. Mannisen perustama uudistalo on vanhin tunnettu talo nykyisen Toivakan kunnan alueella.
Viralliset kylien rajat eivät olleet vielä vakiintuneita 1500-luvulla, ja vanhoista erämaista muodostetut uudiskylät olivat lähinnä viranomaisten muodostamia kokonaisuuksia eivätkä varsinaisia kyläyhteisöjä. Vuonna 1579 Kankaisten talo luettiin yhdessä Huikon, Toivakan, Heiskan ja Oksalan (myöhemmän SavionBerndtson 1983, s. 217.) talojen kanssa osaksi Leppäpohjan kylää. Kylä jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, ja viimeistään 1600-luvun alkupuolella Kankainen vakiintui Leppäveden kylän osaksi.Berndtson 1983, s. 126–127. Kirkollisesti Leppävesi kuului alkuvuosinaan Rautalampiin ja sittemmin siitä erotettuun Laukaaseen, joka oli ainakin Rautalammin alainen kappeliseurakunta vuodesta 1593 ja viimeistään vuonna 1627 itsenäinen kirkkoherrakunta.Berndtson 1983, s. 204–206.
Kankaisten talo autioitui 1600-luvun aikana neljä kertaa, ensimmäisen kerran 1620-luvulla, jolloin Leinosen suku joutui lähtemään talosta. Vuonna 1698 Kankaisista tuli Sysmän komppanian sotilasvirkatalo, jonne asetettiin lampuoti. Kantatalosta erotettiin 1700-luvulla kaksi uutta lampuotitilaa, ensimmäinen vuonna 1753 ja toinen vuonna 1772.Berndtson 1983, s. 213.
Leppäveden kylä jaettiin neljään osaan vuonna 1829, jolloin syntyivät Kankaisten, Toivakan ja Oravasaaren rekisterikylät.Berndtson et al. 1986, s. 35. Kankaisten kylää ei muodostettu koko Kankaisten jakokunnasta vaan ainoastaan sotilasvirkatalosta sekä vuonna 1798 perustetusta, kahtia jakautuneesta Ruuhimäen uudistilasta, kun taas Ison- ja Vähän-Huikon talot liitettiin Toivakan kylään. Isojako kylässä toteutettiin vasta vuosina 1829–1830, vaikka jakokunnan maat olikin kartoitettu toimituksia varten ensimmäisen kerran jo vuonna 1788. Vuonna 1849 kylän liikamaille perustettiin Pöllykankaan ja Taulun eli Hautajärven uudistilat. Kaikkien jakotoimitusten jälkeen lopuista liikamaista muodostettiin Kankaisten valtionpuisto.Berndtson et al. 1986, s. 89–91.
Lokakuussa 1901 tehtiin päätös perustaa Toivakan seurakunta, johon Kankaisten kylä ja lähellä olevat kruununtorpat siirrettiin Laukaasta. Seurakunta ei kuitenkaan alkanut toimia itsenäisesti heti, vaan vasta vuoden 1909 toukokuussa.Kuokkanen 1993, s. 332–333. Toivakan kunnallishallinto aloitti toimintansa vuonna 1910.Kuokkanen 1993, s. 383.
Uusia taloja kylään alkoi syntyä 1900-luvun alkupuolella valtiolle kuuluneen sotilasvirkatalon sekä Taulun ja Pöllykankaan maille. Vuonna 1928 sotilasvirkatalon maille perustettiin Koivulan talo, kun taas Pöllykankaan ja Taulun alaiset torpat erotettiin itsenäisiksi. Lisää asutustiloja syntyi vielä vuonna 1937, mukaan luettuna nykyinen Ranta-Kankaisten talo.Kuokkanen 1993, s. 54–55. Kylän tihein asutuskeskittymä Myllyntien ja Punaisentorintien varsille alkoi muodostua vasta 1980-luvulla.Kervinen & Järvinen, s. 31. Nykyisin kylässä on noin 240 asukasta.
Elinkeinot Maa- ja metsätalous Kankaisten pääasiallinen elinkeino on maatalous, vaikka toimivien maatilojen määrä onkin vähentynyt.Kervinen & Järvinen, s. 23–24. Kylässä on nykyisin vain yksi karjatila, muut tilat ovat viljelytiloja. Maatalouden laajempi koneellistuminen alkoi vuonna 1951, jolloin useat Kankaisten ja Hohon pientilalliset perustivat osakeyhtiön ja hankkivat yhteisen traktorin sekä muun muassa auran ja äkeen. Vaikka pientilojen määrä alkoi vähentyä 1970-luvulla maatalouden koneellistuessa, autioitumista ovat lieventäneet lyhyet työmatkat Jyväskylään ja Lievestuoreelle.Kervinen & Järvinen, s. 35.
Metsätalouden kehittymiseen Toivakan alueella vaikutti jo vuonna 1819 perustettu Haapakosken (Vaajakosken) saha, mutta laajemmin sen merkitys alkoi kasvaa vuosisadan loppupuolella, kun höyrysahojen perustaminen sallittiin vuonna 1857. Kylän seudulta tukkipuuta saatiin etenkin Kankaisten kruununmetsästä, josta puut uitettiin pääosin Leppävedelle tai Leivonmäen suuntaan. Myös pienempiä vesistöjä, kuten Lapinjokea, on käytetty uittoväylinä. Metsätalouden merkityksen kasvu vaikutti kylään myös siten, että maan raivaaminen torppia tai uudistiloja varten muuttui harvinaisemmaksi. Tämä johti maattoman väestön osuuden kasvuun koko Toivakan alueella, tosin savotat ja uitot työllistivät heitä laajalti vielä 1950-luvulle saakka.Kervinen 2018, s. 10.
Teollisuus Lapinjoen varrella on toiminut 1800-luvulta lähtien Vuorikosken mylly, jota ovat kankaalaisten ohella käyttäneet myös ruuhimäkeläiset sekä osa kangasniemeläisistä. Myllyn tarkasta perustamisajasta ei ole tietoa. Vuonna 1934 mylläri Anselmi Oksanen, joka oli aiemmin tutustunut sähkömyllyihin työskennellessään Vaajakosken tehtailla, kunnosti myllyä ja rakensi sinne generaattorin. Tuotetulla sähköllä pystyttiin pyörittämään itse myllyn lisäksi myös pärehöylää ja puimakonetta. Myllyn rakennelmat ovat säilyneet hyvässä kunnossa, ja nykyään vapaa-ajan asuntona käytettyä tupaa on kunnostettu viimeksi 2000-luvun alkupuolella.Kervinen 2018, s. 112–113.
Palvelut Kankaisilla on toiminut aikoinaan kolme kauppaa, jotka kaikki lopettivat toimintansa 1970-luvulla. Taulun talolla sijainnut kauppa on toiminut myös postiasemana. Taulun postipysäkki perustettiin vuonna 1935 ja muutettiin pian I-luokan postiasemaksi. Lisäksi vuonna 1959 Kankaisille perustettiin II-luokan postiasema, joka muutettiin vuonna 1966 I-luokan asemaksi. Kumpikin asema oli toiminnassa vielä vuonna 1985, jolloin päätettiin siirtää Toivakan posti Jyväskylän postin alaisuuteen seuraavan vuoden aikana.Kuokkanen 1993, s. 310. Taulussa toimii nykyisin majoitus- ja ravintolapalveluiden tarjoaja, Taulun kartano.Kervinen & Järvinen, s. 21.
Koulu Kankaisilla toimii oma peruskoulu vuosiluokille 1–6, jossa käy oppilaita myös Ruuhimäen ja Kangasniemen Makkolan kylistä. Se on toinen Toivakan kahdesta nykyisestä peruskoulusta kirkonkylässä sijaitsevan Toivakan koulukeskuksen ohella.
Kankaisten koulupiiri perustettiin vuonna 1900, mutta kansakoulu aloitti toimintansa Taulun talossa vasta vuonna 1906. Kankaisten kansakoulun ensimmäinen päärakennus valmistui Ruuhimäelle vuonna 1910.Kuokkanen 1993, s. 456. Vuoden 1921 piirijakoehdotuksessa suunniteltiin uuden Lapin koulupiirin perustamista varsinaisen Kankaisten alueelle. Uuden koulun toiminta alkoi elokuussa 1922 Saaren kruununtorpan tiloissa, ja alkuperäinen Kankaisten koulu nimettiin kankaalaisten pyynnöstä Ruuhimäen kouluksi. Koulurakennus valmistui syyskuun 27. päivänä 1936. Piirissä toimi pelkkä yläkoulu vuoteen 1947 asti, jolloin myös alakoulu aloitti toimintansa.Kuokkanen 1993, s. 463–464.
Toivakan kansakoulut muutettiin peruskouluiksi vuonna 1972.Kuokkanen 1993, s. 487. Ruuhimäen päiväkoti siirtyi Kankaisten koulun yhteyteen vuonna 2018.Kervinen & Järvinen, s. 92. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 2019.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Toivakan kylät Luokka:41.1 Suomi