thumb|Koko elokuva vapaasti katsottavissa. Seitsemän mahdollisuutta (Seven Chances, suomeksi myös Busterin miljoonat) on Buster Keatonin ohjaama yhdysvaltalainen mykkä komediaelokuva vuodelta 1925. Keaton näyttelee myös päärooliin. Elokuva perustuu Roi Cooper Megruen näytelmään Seven Chances vuodelta 1916.Seven Chances (1925) AFI Catalog of Feature Films. Viitattu 31.10.2024.
Elokuvatuottaja Joseph M. Schenck hankki näytelmän kuvausoikeudet Megruelta ja näyttämöversion tuottaneelta David Belascolta.Seitsemän mahdollisuutta Mykkäelokuvat.com. Viitattu 31.10.2024. Keaton inhosi näytelmää, mutta Clyde Bruckman, Jean Havez ja Joseph Mitchell laativat sen pohjalta toimivana pidetyn käsikirjoituksen. Ohjaajaksi palkattiin aluksi Jack McDermott, joka kuitenkin erosi vain kahden viikon jälkeen todeten, ettei tuotantoa luotsannut Keaton tarvinnut hänen apuaan. Tämän jälkeen Keaton ohjasikin elokuvan itse. Elokuva kuvattiin Hollywoodissa syksyn 1924 aikana.
Käsikirjoittajista Havez kuoli ennen elokuvan ensi-iltaa, ja useita elokuvia yhdessä Keatonin kanssa tehnyt käsikirjoittajaryhmä hajosi tämän jälkeen. Keaton piti Seitsemää mahdollisuutta epäonnistuneena eikä myöhemmin halunnut olla tekemisissä sen kanssa. Osin Megruen näytelmän ja osin Seitsemän mahdollisuuden käsikirjoituksen pohjalta on tehty vuonna 1999 elokuva Poikamies pulassa.
Juoni Konkurssin partaalla oleva ujo poikamies Jimmie Shannon (Buster Keaton) saa kuulla olevansa oikeutettu miljoonaperintöön, mikäli hän on naimisissa 27-vuotispäivänään (sattumoisin samana päivänä) kello 7:ään mennessä illalla. Jimmien rakastettu Mary torjuu hänen kosintansa luullessaan Jimmien olevan kiinnostunut vain perintörahoista, joten Jimmie alkaa epätoivoisesti etsiä uutta morsianta apunaan liikekumppaninsa sekä perinnöstä ilmoittanut lakimies. Mary tajuaa pian olleensa väärässä, mutta ei saa yhteyttä Jimmieen, joka sillä välin kosii huonolla menestyksellä jokaista vastaantulevaa naista. Sanomalehti-ilmoitus houkuttelee lopulta kirkkoon sadoittain naisia, mutta juuri silloin Jimmie saa Maryn viestin. Lopulta Jimmie joutuu pakenemaan suurta morsiuspukuisten naisten laumaa erilaisten esteiden yli ehtiäkseen takaisin Maryn luo juuri ennen aikarajan umpeutumista.
Elokuvan kuuluisimmassa kohtauksessa Keaton väistelee pakonsa yhteydessä mäenrinnettä alas vieriviä kivenmurikoita. Tämän piti alkuaan olla vain ohimenevä kohtaus, mutta yleisön naurettua sille eräässä koenäytöksessä siitä kehiteltiin elokuvan huipentuma.
Näyttelijät
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Vuoden 1925 yhdysvaltalaiset elokuvat Luokka:Yhdysvaltalaiset romanttiset komediat Luokka:Yhdysvaltalaiset mustavalkoelokuvat Luokka:Buster Keatonin ohjaamat elokuvat Luokka:Yhdysvaltalaiset mykkäelokuvat Luokka:Yhdysvaltalaiset näytelmiin perustuvat elokuvat