Charles L. ”Sonny” Liston (8. toukokuuta 1932 Arkansas (syntymäaika ja tarkka paikka kiistanalaisia) – 30. joulukuuta 1970 Las Vegas, Nevada) oli yhdysvaltalainen raskaansarjan nyrkkeilijä ja painoluokkansa maailmanmestari. Hän voitti maailmanmestaruutensa Floyd Pattersonilta vuonna 1962 ja puolusti sitä kerran uusintaottelussa. Liston voitti Pattersonin molemmilla kerroilla tyrmäyksellä jo ensimmäisessä erässä. Vuonna 1964 hän menetti yllättäen maailmanmestaruutensa Muhammad Alille eikä pystynyt voittamaan sitä takaisin uusintaottelussakaan. Sen jälkeen hän ei enää otellut mestaruudesta.
Sonny Listonia pidettiin jo elinaikanaan merkittävänä nyrkkeilijänä, ja maailmanmestaruusaikanaan häntä verrattiin Joe Louisin ja Rocky Marcianon kaltaisiin suuriin maailmanmestareihin. Liston oli aikansa keskivertonyrkkeilijöitä noin kymmenen kiloa painavampi ja tyyliltään hyökkäävä. Hänellä oli myös pelottava maine muiden nyrkkeilijöiden keskuudessa, eivätkä esimerkiksi aikansa huiput Ingemar Johansson ja Henry Cooper suostuneet kohtaamaan häntä. Myös Muhammad Ali myönsi jälkikäteen pitäneensä Listonia pelottavana vastustajana.
Listonilla oli yhteyksiä alamaailmaan ja mafiaan, ja rikolliset vaikuttivat hänen taustajoukoissaan koko uran ajan. Näiden yhteyksien on väitetty jopa vaikuttaneen hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vuonna 1970, mutta tätä ei ole voitu todistaa. Listonin elämästä on tehty vuonna 2008 ensi-iltansa saanut elokuva Phantom Punch, jossa häntä näyttelee Ving Rhames.
Elämä ja ura Nuoruus ja vankila-aika Listonin tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä ja paikastakin on ristiriitaista tietoa. Hän syntyi Arkansasin osavaltiossa vuosien 1930–1940 välillä puuvillanviljelijä Tobin ja Helen Listonin perheeseen, jossa oli hänen lisäkseen 24 lasta.Lounasheimo, s. 343 Perhe oli köyhä, ja Liston tapasi usein sanoa: ”Siitä lähtien kun synnyin, olen taistellut elämästäni.” Koska lapset syntyivät kotona, heillä ei ollut syntymätodistuksia. Paikallinen legenda tosin kertoo, että Listonin synnyttyä puuhun tehtiin merkki sen muistoksi. Liston kirjoitti syntymätodistuksensa jälkikäteen vuonna 1953 ja ilmoitti siinä syntymäpäiväkseen 8. toukokuuta 1932. Päivämäärän paikkansapitävyys on kuitenkin kiistanalainen.
Listonin lapsuus oli vaikea, sillä perheen isä pahoinpiteli usein lapsiaan. Hän ei koskaan oppinut lukemaan, ja tarvitsi koko uransa ajan lukemiseen tuttavien apua. 13-vuotiaana Liston karkasi kotoaan St. Louisiin ja joutui siellä kasvatuslaitokseen.Lounasheimo, s. 344 Hän ajautui jo nuorena rikollisuuteen ja liittyi joukkoon, joka hänen omien sanojensa mukaan oli "aina etsimässä vaikeuksia". Hän toimi pitkään John Vitale -nimisen gangsterin henkivartijana ja loi järjestäytyneen rikollisuuden piiristä tuttavuuksia, jotka tulisivat piinaamaan häntä läpi elämän.Lounasheimo, s. 345
Kun Liston syyllistyi ravintolan aseelliseen ryöstöön sekä useisiin pahoinpitelyihin ja varkauksiin, hänet tuomittiin lopulta viideksi vuodeksi Missourin vankilaan vuonna 1950. Tuolloin katolinen vankilapastori Edward Murphy keksi ohjata uskonsa yhteiskuntaan menettäneen Listonin nyrkkeilyn pariin antaakseen hänelle muuta ajateltavaa. Vankien nyrkkeilyohjelmaa vetänyt pastori Alios Stevens perehdytti hänet lajiin tarkemmin, ja Liston voitti vankilansa nyrkkeilymestaruuden. Nyrkkeilyn ja katolisen uskonnon yhteys näkyi myöhemminkin Listonin elämässä, sillä hänen puolustaessaan mestaruuttaan pukuhuoneessa oli toisinaan odottamassa pappeja, joilla oli rinnassaan ”I like Sonny” -pinssit.
Uran alkuvaiheet ja toinen vankeustuomio Päästyään ehdonalaiseen 1952 Sonny Liston aloitti välittömästi uran amatöörinyrkkeilijänä, vaikka olikin monia muita aloittelevia nyrkkeilijöitä vanhempi. Lyhyellä amatööriurallaan Liston voitti St. Louisin ja Missourin paikalliset Golden Gloves -mestaruudet, joiden kautta hän pääsi nousemaan kansalliselle tasolle. Amatöörinä hän voitti mm. Helsingin olympiakisojen raskaan sarjan voittajan Ed Sandersin. Voitettuaan myös kansallisen Golden Gloves -mestaruuden vuonna 1953 hän siirtyi ammattilaiseksi. Ensimmäisessä ottelussaan 2. syyskuuta 1953 Liston tyrmäsi Don Smithin heti ensimmäisessä erässä, vain 33 sekuntia ottelun alkamisen jälkeen. Kuudennessa ottelussaan, joka myös esitettiin televisiossa, hän voitti kahdeksaneräisessä kamppailussa John Summerlinin, joka oli siihen mennessä voittanut 22 ottelua ja hävinnyt yhden. Liston voitti Summerlinin myös uusintaottelussa. Tämän jälkeen hän kärsi uransa ensimmäisen tappion Marty Marshallille, joka mursi hänen leukaluunsa ja sai pistevoiton. Liston on selittänyt tappiotaan kertomalla, että Marshallin alkeellinen tyyli huvitti häntä eikä hän naurultaan pystynyt pitämään suutaan kiinni. Vuonna 1955 Liston voitti kaikki kuusi otteluaan, joista viisi tyrmäyksellä. Yksi hävinneistä oli Marshall, jonka Liston tyrmäsi kuudennessa erässä.
Ensimmäisessä ottelussaan vuonna 1956 Liston kohtasi jälleen Marshallin ja voitti kymmeneräisen kamppailun pisteillä. Sitten hän joutui ongelmiin, kun hän löi virantoimituksessa ollutta poliisia. Tapaus sai paljon julkisuutta, ja Liston tuomittiin vuodeksi vankilaan. Hän ei otellut lainkaan vuonna 1957.
Liston vapautui vankilasta kuusi kuukautta tuomionsa saamisen jälkeen, mutta palasi takaisin nyrkkeilykehiin vasta tammikuussa 1958. Tuolloin hän nousi lopullisesti nyrkkeilymaailman huipulle. Vuosina 1958–1961 Liston otteli 19 kertaa ja voitti jokaisen ottelunsa, niistä 16 tyrmäyksellä. Hän kohosi nopeasti maailmanmestarin ykköshaastajaksi, mutta ei kuitenkaan päässyt mestaruusotteluun asti. Tuona aikana Liston kävi kaksi ottelua kovana lyöjänä tunnettua Cleveland Williamsia vastaan ja tyrmäsi hänet nopeasti kolmannessa ja toisessa erässä. Williamsia vastaan käymässään ensimmäisessä ottelussa Listonin nenä murtui. Hän on myöhemmin pitänyt ottelua uransa käännekohtana, sillä Williams pakotti häntä muuttamaan tyylinsä suoraviivaisemmaksi ja hyökkäävämmäksi. Samalla tyylillä hän otteli myöhemmin Pattersonia vastaan maailmanmestaruudesta.
Zora Folley käytti Listonia vastaan välttelevää taktiikkaa ja yritti voittaa hänet pysyttelemällä etäällä ja perääntymällä. Liston pystyi kuitenkin lyömään häntä pitkillä ja tarkoilla jabeilla, kääntyipä hän mihin suuntaan hyvänsä, ja tyrmäsi Folleyn kolmannessa erässä. Folley on kertonut, että hän näki kanveesissa maatessaan suuren hahmon leijuvan yläpuolellaan. Kysyttyään hahmolta, mitä tapahtui, Liston kertoi tyrmänneensä hänet.
Tuohon aikaan Listonilla oli pelottava maine, ja osa hänen ottelupalkkioistaan jouduttiin käyttämään vastustajien houkuttelemiseksi.Lounasheimo, s. 346 Siitä huolimatta esimerkiksi brittiläinen Henry Cooper ja ruotsalainen Ingemar Johansson eivät koskaan suostuneet kohtaamaan Listonia. Eddie Machen sanoi ennen ottelua Listonille punnituksessa, ettei tämä pelota häntä. Liston vastasi Machenille, että kehässä hän pelkäisi. Machen käytti hyvin puolustavaa taktiikkaa, pyrki peruuttamaan vastustajansa tieltä ja löi sääntöjen vastaisia iskuja. Liston voitti Machenin pisteillä. Ottelun jälkeen Liston sanoi: "Minä en yrittänyt muuta kuin taistella, mutta hän ei halunnut muuta kuin pysyä elossa.".
Maailmanmestaruus: Ottelut Pattersonia vastaan Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy totesi kerran maailmanmestari Floyd Pattersonille, että olisi mielenkiintoista nähdä hänet kehässä Sonny Listonin kanssa. Vastoin valmentajansa ja managerinsa Cus D’Amaton ohjeita Patterson suostui otteluun sillä ehdolla, että Listonin pitäisi ensin voittaa saksalainen Albert Westphal. Liston tyrmäsi Wesphalin ottelun ensimmäisessä erässä voimakkaalla jabilla ja pääsi ensimmäistä kertaa urallaan ottelemaan maailmanmestaruudesta. Titteliotteluaan varten Liston harjoitteli ankarasti vastustajan ajamista kulmaan ja voimaa. Hän oli hyvin itsevarma ottelun tuloksesta; kun eräs toimittaja kysyi häneltä, uskooko Liston voivansa lyödä Pattersonin, hän vastasi: ”Mikä saa sinut luulemaan, etten pystyisi?”.
25. syyskuuta 1962 vain yhden tappion urallaan kokenut Liston kohtasi maailmanmestari Pattersonin Chicagon Comiskey Parkilla käydyssä ottelussa. Hän lähti kamppailuun asiantuntijoiden selkeänä ennakkosuosikkina. Liston täytti odotukset hyökkäämällä heti ottelun alettua Pattersonin kimppuun ja lyömällä tätä vartaloon molemmin käsin. Kun ensimmäistä erää oli oteltu kaksi minuuttia ja kuusi sekuntia, Liston tyrmäsi Pattersonin jabilla. Ensimmäistä kertaa nyrkkeilyhistoriassa raskaansarjan maailmanmestari oli vaihtunut ensimmäisessä erässä tapahtuneella tyrmäyksellä,Lounasheimo, s. 347 ja jo seuraavana päivänä chicagolaiset sanomalehdet ilmoittivat, että 18 894 ottelua paikan päällä seurannutta katsojaa oli saanut todistaa nyrkkeilyhistorian kolmanneksi nopeinta tyrmäystä.
Liston puolusti maailmanmestaruuttaan ensimmäistä kertaa Pattersonia vastaan käymässään uusintaottelussa 22. heinäkuuta 1963 Las Vegasin Convention Centerissä. Myös tällä kertaa Patterson joutui tyrmätyksi heti ensimmäisessä erässä, kestettyään vain neljä sekuntia pidempään ja käytyään maassa kolmesti. Molemmat ottelijat tienasivat kamppailusta 1,5 miljoonaa dollaria.
Vuonna 1963 Liston kävi esiintymässä nyrkkeilyfaneille Euroopassa, mutta sitä jouduttiin lyhentämään ihmisten kiinnostuksen puutteen takia. Liston vieraili myös Suomessa ja veti Linnanmäelle suuren, yli 16 000 hengen yleisöjoukon seuraamaan naruhyppyään (Suomesta ei löytynyt sopivaa nyrkkeilijää edes harjoitusvastustajaksi) lavalle rakennetussa kehässä. Listonin vierailua Linnanmäellä isännöi television Levyraadin juontaja Jaakko Jahnukainen. Nuori toimittaja Maarit Niiniluoto kuvasi näkemäänsä Ilta-Sanomissa 28. elokuuta 1963:
Maailmanmestaruuden menettäminen: Ottelut Alia vastaan
Listonin seuraava haastaja oli nuori Cassius Clay, joka oli voittanut alemman raskaan sarjan olympiakultaa vuoden 1960 Rooman kisoissa. Hän oli noussut Listonin ja Pattersonin ensimmäisen ottelun jälkeen kehään ja jättänyt haasteensa hallitsevalle mestarille. Kun vastausta ei tullut, Clay esitti haasteen uusintaottelussa, jolloin Liston hyväksyi sen.Goldstein, s. 37
Nyrkkeilyasiantuntijat eivät uskoneet Clayn mahdollisuuksiin, koska hän oli niin nuori. Clay oli tapansa mukaan ennustanut kamppailun päättyvän kahdeksannessa erässä, mihin Liston totesi, että kaksi erää riittää. Otteluun lähdettäessä vedonlyöntikertoimet olivat 7–1 Listonin hyväksi, ja hän ihmetteli ennen ottelua huolettomasti, kuinka saisi nyrkkinsä ulos haastajansa suuresta suusta. Kaikesta huolimatta Clay oli varma voitostaan ja nimitteli Listonia ”rumaksi karhuksi”. Hän häiritsi Listonia tunkeutumalla hänen harjoitussalilleen ja jopa hänen kotiinsa Denverissä. Clay soitti puhelinkopista kaikille Denverin sanomalehdille ja televisiokanaville, matki vanhan naisen ääntä ja kertoi Cassius Clayn aikovan ”tunkeutua Listonin kotiluolaan yöllä”. Clay otti mukaansa karhunraudat ja turkin ja meni Listonin pihalle, jolloin hiilihangolla aseistautunut Liston käski hänen poistua. Poliisi ehti saapua paikalle ennen tilanteen kärjistymistä.Goldstein, s. 35
Clayn tempaukset saivat Listonin hämilleen, koska hän ei tiennyt, oliko hänen vastustajansa peloissaan vai hullu. Liston yritti vielä ennen kamppailua nujertaa Clayn pelätyllä tuijotuksellaan, mihin Clay vastasi: ”I’ve got you now, Chump!” Clay on kuitenkin myöhemmin myöntänyt pitäneensä Listonia pelottavana vastustajana.