Köhniöntaus on tilastollinen pienalue Valkeamäen tilastoalueella ja kaupunginosassa Jyväskylässä. Alue on Köhniönjärven ja valtatien 18 välistä asumatonta metsää, jonka kaavoittamista ja rakentamista asuinalueeksi on suunniteltu ainakin 1990-luvulta lähtien.
Lähimmät asuinalueet ovat Keltinmäki ja Kypärämäkeen kuuluva Köhniö. Alueen läpi kulkee myös Haapamäki–Jyväskylä-rata, jonka varrella on aikaisemmin ollut Köhniönjärven seisake.
Luonto Köhniönjärven eteläranta ja Keltinmäeltä Soidenlammesta tulevan puron suu ovat kaupungin omistamaa suojelualuetta. Alue on suurimmaksi osaksi noin 120-vuotiasta kuusimetsää, joka on liito-oravan elinaluetta. Alueella esiintyy myös muun muassa rauhoitettua valkolehdokkia. Yhdessä Köhniönjärvestä laskevan Köyhänojan yläjuoksun kanssa alueet muodostavat 13,3 hehtaarin kokoisen, kolmiosaisen Köhniönseläksi kutsutun luontokohteen.
Historiaa Köhniöntauksen itäosa on kuulunut Jyväskylän kaupunkiin jo sen perustamisvuodesta 1837 lähtien. Loput nykyisestä alueesta siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1914 ja 1941 alueliitoksissa.
1980-luvun alussa Jyväskylän kaupungille laadittiin yleiskaavaa, jonka yhteydessä eräille kaupunkialueen paikannimille annettiin virallinen muoto. Aikaisemmin Köhniönmäeksi kutsutusta alueesta tuli tällöin nimistötoimikunnan päätöksestä Köhniöntaus. Myös muun muassa Nenäinniemen nimen asu virallistettiin samassa yhteydessä.Kokko 2012, s. 22 (verkkoversiossa s. 14).
1990-luvun alussa kaupunki alkoi suunnitella Valkeamäen rakennuttamista asuinalueeksi; jokaisessa suunnitelmassa on ollut esillä myös Köhniöntauksen rakennuttaminen. Vuoden 1992 muuten kerrostalopainotteisessa kaavaluonnoksessa Köhniöntauksesta suunniteltiin pientalovaltaista aluetta, vaikka kaakkoisosaan suunniteltiin kerrostalojakin. Vuosikymmenen loppupuolella Keltinmäen ja Myllyjärven lähiympäristöön suunniteltiin laajemmin täydennysrakentamista. Vuonna 1997 rakentamisen kohteeksi valittiin Ylä-Myllyjärvi, mutta Köhniöntaus nimitettiin mahdolliseksi myöhemmäksi täydennysrakentamisen suunnaksi.Kokko 2012, s. 266 (verkkoversiossa s. 138). Myöhemmin vuonna 1998 laaditussa rakennemallissa Köhniöntauksesta suunniteltiin kerrostaloaluetta, mutta varsinainen Valkeamäki olisi jätetty vielä rakentamattomaksi. 2000-luvun alkupuolella laadituissa suunnitelmissa palattiin sekä kerros- että pientaloja sisältävään malliin.Valkeamäen osayleiskaava, s. 22-25. Valkeamäen osayleiskaava sai lainvoiman tammikuussa 2012.
Köhniöntauksen rakennuttamista pientaloalueeksi on harkittu viimeksi vuonna 2024. Alueen on suunniteltu kytkeytyvän lähinnä Keltinmäen palveluihin.
Lähteet Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. . Teoksen verkkoversio (PDF) .
Viitteet
Luokka:Keltinmäki-Myllyjärvi