Aarre Alku Aatami Aaltonen (8. joulukuuta 1889 Pöytyä – 28. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.Aarre Aaltonen Pöytyän kunnan sivuilla. Hänen teokset edustivat koristeellista klassismia, johon varsinkin muotokuvissa liittyi pyrkimys realistiseen henkilökuvaukseen. Aarre Aaltonen on veistänyt useita sankarimuistomerkkejä. Hänen tunnetuin teoksensa on Helsingin Sibeliuksenpuistossa sijaitseva Ilmatar ja sotka. Hän on veistänyt myös Oulussa sijaitsevan Leevi Madetojan patsaan (1960).
Aaltosen töiden kipsimalleja ynnä muuta on nähtävänä Pöytyän Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämässä Museopappilassa.Pöytyän nähtävyydet ja museot.
Elämänvaiheita Aarre Aaltosen isä oli nahkurimestari Robert Aaltonen ja äiti Olga o.s. Nopola. Aarre oli esikoinen, sisarussarjaa oli yhteensä 14, joista kaksi isän aikaisemmasta avioliitosta. Hän pääsi 16-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppilaaksi. Emil Wikström huomasi koulun näyttelystä pojan lahjakkuuden ja otti hänet oppipojakseen. Aaltonen sai olla kaksi vuotta Visavuoressa Wikströmin opissa. Siellä hän tutustui muun muassa pronssivalutekniikkaan, jota tuohon aikaan vain harvat taiteilijat hallitsivat. Aaltonen harjoitti jatko-opintoja Firenzessä vuosina 1912–1913 ja Accademia di belle arti di Firenzessä vuonna 1920.
Vuonna 1912 Aarre Aaltonen sai arvostetun Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon ja hänet hyväksyttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseneksi. Vuonna 1917 hän oli perustamassa Taiteilijaliitto Auraa, johon kuului eturivin turkulaisia taiteilijoita, kuten Ilmari Kaijala, Edwin Lydén, Emil Rauhala, Jalmari Syvänne ja Wäinö Aaltonen. Vuonna 1918 Aarre Aaltonen vuokrasi Helsingin Siltasaaresta taiteilija-ateljeen yhdessä kuvanveistäjä Joseph Alasen ja säveltäjä J. A. A. Pohjanmiehen kanssa.Tampereen Suomalainen Klubi: Joseph Alanen – kalevalaisen kuvan tamperelainen taiteilija Viitattu 4.1.2015. Hän avioitui vuonna 1921 taidemaalari Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi avioiduttuaankin taidemaalarina. Vuonna 1922 heille syntynyt tytär Liina Kristiina Aaltonen opiskeli arkkitehdiksi.
Aarre Aaltonen oli Lallukan taiteilijakodin ensimmäisiä asukkaita. Hän muutti perheineen taloon heti sen valmistuttua vuonna 1933. Hän asui Lallukassa elämänsä loppuun asti.
Julkisia teoksia Veistoksia Pyhiinvaeltajat-reliefi, Piispantalon julkisivu, Tampere, 1938 Ilmatar ja sotka, Sibeliuksenpuisto, Helsinki, 1939 Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, Helsinki, 1940-luku Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, Helsinki, 1944 Raivaajapatsas, Pöytyä, 1948 Leevi Madetojan patsas, pronssi, Oulu, 1960 Väinö Kolkkalan muotokuva, Loimaan mlk (nyk. Loimaa), 1963 Äitipatsas, pronssi, Jämsä, 1966
Sankaripatsaita Marttilan sankaripatsas, punainen graniitti, 1946 Pöytyän sankaripatsas, punainen graniitti, 1948 Mynämäen sankarihaudat, punainen graniitti, 1948 Sauvon sankaripatsas, pronssi, 1950Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotilasperinteen seuran julkaisu, 1. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. Sankaripatsas Rukoileva sotilas, pronssi, 1946 ja Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, musta graniitti, 1951, molemmat Paimion kirkon hautausmaalla
Kuvia julkisista teoksista
Lähteet
Paimion seurakunta. Tammenlehvän perinneliitto: Sotamuistomerkit 1939–1945.
Viitteet
Aiheesta muualla
"Ilmatar ja sotka". Aarre Aaltosen kaunis Kalevala-veistos valmiiksi muovailtu. Suurikokoinen patsas Töölöön, Helsingin Sanomat, 01.10.1939, nro 264, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1980 kuolleet