Denis Jevgenevitš Kapustin (, myös Denis Nikitin, ; s. 6. maaliskuuta 1984 Moskova) on venäläinen uusnatsi. Hän käyttää sotilasnimeä White Rex.
Kapustin muutti vuonna 2001 Saksaan Kölniin, ryhtyi skinheadiksi ja alkoi osallistua katutappeluihin sekä jalkapallohuliganismiin. Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 Kapustin ryhtyi johtamaan Venäjän vapaaehtoisjoukkoja, jotka ovat yksi Ukrainan puolella taistelevista venäläisten militanttiryhmistä.
Kapustinin kerrottiin kaatuneen taistelussa joulukuussa 2025, mutta myöhemmin paljastui, että kyseessä oli Ukrainan sotilastiedustelun toteuttama erityisoperaatio.
Nuoruus Kasputin syntyi 6. maaliskuuta 1984 Moskovassa.
Kapustin muutti 17-vuotiaana vanhempiensa kanssa Kölniin vuonna 2001. Der Spiegelin mukaan Kapustinien perhe sai pysyvän oleskeluluvan venäläisinä juutalaisina. Kun lehden toimittajat kysyivät Kapustinin äidiltä hänen etnisestä taustastaan ja väitetystä juutalaisesta alkuperästään, hän kuvaili itseään yksinkertaisesti ”venäläiseksi naiseksi”.
Kapustinin omien kertomusten mukaan hän oli tyytymätön muuttoon ja koki ulkopuolisuutta Saksassa. Skinheadiksi ryhdyttyään hän osallistui katutappeluihin maahanmuuttajia ja äärivasemmistolaistolaisia aktivisteja vastaan.
Useita vuosia myöhemmin, 22-vuotiana, Kapustin palasi Venäjälle. Hän jatkoi yhteydenpitoa saksalaisten huligaanien kanssa ja työskenteli Moskovassa muun muassa siivoojana ja ovimiehenä. Vuonna 2008 hän perusti rahankeräyksen avulla enimmäkseen natsisymboliikkaan tukeutuvan White Rex -vaatemalliston.
Osallistuminen äärioikeistolaiseen politiikkaan Kölnissä ollessaan Kapustin radikalisoitui, ja hänestä tuli tunnettu äärioikeistolainen hahmo. Hän oli tiiviisti mukana äärioikeistolaisessa jalkapallohuligaanikulttuurissa ja johti pientä ryhmää mellakoissa Marseillen satamassa vuoden 2016 jalkapallon EM-kisoissa.
Saksan Nordrhein-Westfalenin sisäministeriö kutsui häntä ”yhdeksi Saksan vaikutusvaltaisimmista uusnatsiaktivisteista”. Vuonna 2017 Saksa kumosi Kapustinille myönnetyn oleskeluluvan hänen huliganisminsa vuoksi.
Vuonna 2019 Saksa asetti hänelle maahantulokiellon Schengen-alueelle ”demokraattista perustuslakia vastaan tehtyjen toimien” ja uusnatsien kamppailutapahtumien järjestämisen vuoksi.
Reutersin mukaan hän ”on usein kuvannut itseään nationalistiksi, joka taistelee etnisten venäläisten puolesta”, mutta ”torjunut uusnatsi- ja valkoisen ylivallan kannattajan nimitykset”. Kapustin koulutti myös National Actionin jäseniä, joka on brittiläinen uusnatsiryhmä, ja jonka toiminta on kielletty Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Toukokuussa 2023 hän sanoi itseään ”patriootiksi”, ”traditionalistiksi” ja ”oikeistolaiseksi”, mutta torjui uusnatsi-nimitykset sanoen: ”ette koskaan näe minua heiluttamassa hakaristilippua, ette koskaan näe minua tekemässä natsitervehdystä. Miksi siis kutsuisitte minua siksi?”
Kapustin katsoo edustavansa venäläistä nationalismia ja piti vuonna 2024 suurimpana ajankohtaisena ongelmana Vladimir Putinin hallinnon, joka hänen mukaansa ei ole riittävän nationalistinen.
Toiminta Ukrainassa pienoiskuva|265x265px|Venäjän vapaaehtoisjoukkojen jäsenet tiedotustilaisuudessa 24. toukokuuta 2023. Kapustin on eturivissä mustassa univormussa. Kapustin muutti vuonna 2018 Ukrainaan. Kapustin työskenteli oikeistolaisen ja puolisotilaallisen Azov-pataljoonan palveluksessa. Lokakuussa 2017 Kapustin perusti Kiovaan Reconquista Clubin, joka toimi ravintolana ja kamppailulajien turnausten pitopaikkana. Klubille saapui toukokuussa 2018 Robert Rundo, johon Kapustinin toiminta teki syvän vaikutuksen. Kapustin katosi julkisuudesta syksyllä 2018. Der Spiegel kertoi Ukrainan viranomaisten pidättäneen hänet huumeiden salakuljetuksesta epäiltynä. Kesällä 2019 Reconquista Club lopetti toimintansa.
Kapustin oli mukana Active Clubin perustamisessa ja aloitti podcastin pitämisen Robert Rundon kanssa tammikuussa 2021. Elokuussa 2022 Kapustin perusti Venäjän vapaaehtoisjoukot (RVC), ryhmän venäläisiä vapaaehtoisia, jotka taistelevat Ukrainan puolesta Venäjän ja Ukrainan sodassa. Nämä taistelijat saavat säännöllistä palkkaa Ukrainan puolustusministeriöltä.
Ukrainalaisen sotaveteraanin Viktor Pylypenkon ja aktivisti Diana Bergin mukaan Kapustin yritti repiä pois Pylypenkon kantaman sateenkaarilipun taiteilijan ja sotilaan Davyd Tšytškanin hautajaisissa. Tilanne johti tappeluun, joka pysäytettiin, kun molempia osapuolia suihkutettiin pippurisumutteella.
Vuonna 2023 hän hyökkäsi Venäjän Brjanskin alueelle vapaaehtoisjoukkojen kanssa. 16. marraskuuta 2023 Venäjän 2. läntisen piirikunnan sotilastuomioistuin tuomitsi Kapustinin poissaolevana elinkautiseen vankeuteen ja syylliseksi maanpetoksesta ja terroristisesta toiminnasta.
Lavastettu kuolema Kapustinin kerrottiin kuolleen drone-iskussa taistellessaan Ukrainan puolesta Zaporižžjan alueella 27. joulukuuta 2025. Venäjän vapaaehtoisjoukot ilmoittivat hänen kuolemastaan Telegramissa.
1. tammikuuta 2026 Ukrainan sotilastiedustelu (HUR) julkaisi videon Kapustinista ja vahvisti hänen olevan edelleen elossa. HUR:n mukaan Venäjän tiedustelupalvelut olivat määränneet Kapustinin tapettavaksi, mutta HUR esti salamurhan. Lisäksi HUR ilmoitti löytäneensä salamurhayrityksen taustalla olleet henkilöt ja saaneensa haltuunsa tehtävästä maksettavaksi tarkoitetun puolen miljoonan dollarin palkkion.
Lähteet
Luokka:Venäläiset uusnatsit Luokka:Vuonna 1984 syntyneet Luokka:Venäläiset sotilaat Luokka:Venäjän-Ukrainan sodan sotilaat Luokka:Elävät henkilöt