SKDL:n Lapin piirijärjestö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton aluejärjestö, joka ohjasi puolueen toimintaa Lapin läänin vaalipiirissä. SKDL oli vaalipiirin suurin puolue vaaleissa 1958 ja 1966. Eduskuntavaaleissa 1951–1979 SKDL:n listalta valittiin Lapista 3–4 kansanedustajaa. Kansandemokraatit saivat monissa vaaleissa suurimman kannatusosuutensa Lapista. Järjestön poliittinen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa, kun se yhdistettiin Vasemmistoliiton Lapin piiriin.

Piirin toimisto sijaitsi 1950-luvulta alkaen Rovaniemellä Rovaniemen työväentalossa. SKDL:n piiri teki läheistä yhteistyötä (Kemissä kotipaikkaansa pitäneiden) Suomen Kommunistisen Puolueen (piiri), Suomen Naisten Demokraattisen Liiton, Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton ja Suomen Demokratian Pioneerien Liiton piirien kanssa.

Oulussa ilmestynyt sanomalehti Kansan Tahto oli myös Lapin kansandemokraattien äänenkannattaja.

Historia Lapin radikaali työväenliike syntyi 1900-luvun alussa. Sisällissodan jälkeen kommunistit saivat liikkeessä sosialidemokraatteja vahvemman aseman.Ulla Aatsinki: Tukkiliikkeestä kommunismiin. Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 Tampereen yliopisto 2009, s. 19–22.

Tammikuussa 1945 SKDL:n Lapin vaalipiiritoimikunta toimi Kemissä asiamiehenään Niilo Nikkilä. Piirijärjestön perustava kokous pidettiin puolueen toimistoparakissa Kemissä 28.–29. huhtikuuta 1945. Paikalla oli 40 edustajaa. Kokous vaati muun muassa Lapin maaherran erottamista virasta.

Kesäkuussa 1945 piiriin kuului 19 yhdistystä ja vuodenvaihteessa 1945–1946 osastoja oli 52. Alkuvuonna 1946 piiriin kuului noin 4 000 jäsentä, ja loppuvuonna 4 800. Vuonna 1946 piirin alueella oli 75 SKDL:n yhdistystä ja yhteensä 160 demokraattisten joukkojärjestöjen (SKP, SDNL, SDNL, EST) osastoa.Toimintakertomus 1946 Alkuvuonna 1948 SKDL:n yhdistyksiä oli 90 ja jäseniä noin 4 500.Toimintakertomus 1947

Kemin veritorstain jälkeen poliisi tunkeutui SKDL:n piiritoimistoon ja takavarikoi puolueen asiakirjoja sekä pidätti ja pahoinpiteli puolueen kannattajia. Kansandemokraattien mukaan toimet olivat perustuslain vastaista poliisiterroria. 21. elokuuta pidetyssä SKDL:n Lapin piirin koolle kutsumassa kokouksessa vaadittiin sisäministerin eroa, poliisin ja armeijan poistamista Kemistä, poikkeustilan lakkauttamista sekä pidätettyjen vapauttamista.

Vuonna 1951 yhdistyksiä oli 118.Toimintakertomus 1951 Vuonna 1952 piirissä suoritetun tutkimuksen mukaan noin kolmasosa SKDL:n jäsenistä kuului myös SKP:hen. SKDL:n piirin jäsenmäärään vaikutti negatiivisesti se, että monet kannattajat jättivät liiton jäsenyyden päästyään puolueen jäseniksi.

1950-luvulla piirin työvaliokunnan muodostivat piiritoimikunnan Kemissä asuneet jäsenet.Toimintaselostus 1953 1960-luvulla työvaliokunta koostui rovaniemeläisistä.

1960-luvun alussa piiri kannatti muun muassa kaivostoiminnan ja vesivoiman käytön huomattavaa laajentamista Lapissa.Toimintaselostus 1961-1962

1960-luvulla syntyi käsite korpikommunismi, jolla tarkoitettiin syrjäseutujen radikaalia liikehdintää erotuksena kaupunkien teollisuuskommunismista. Erik Allardtin mukaan korpikommunismi oli huonosti organisoitua, normitonta ja juuretonta toimintaa, jolla ajettiin lyhyen tähtäimen taloudellisia etuja ilman kypsää analyysiä yhteiskunnasta. Korpikommunistit olivat pienviljelijöitä, maaseudun itsellisiä ja muita sekatyömiehiä. Ulla Aatsingin mukaan irrationaalisuutta korostava tulkinta ohittaa liikkeen historialliset juuret.

Vuonna 1963 piiriin kuului 162 yhdistystä ja noin 4 000 jäsentä.Toimintaselostus 1962-1963 Jäsenistä 72 prosenttia oli työläisiä ja 21 prosenttia pienviljelijöitä. Jäsenistä alle viidesosa oli naisia. Johtokuntien jäsenistä naisia oli 10 prosenttia. Vuonna 1964 naisia oli puheenjohtajana vain kahdessa osastossa. Vuonna 1969 piiriin kuului 21 kunnallisjärjestöä, 131 yhdistystä ja noin 1 500 maksavaa jäsentä.Toimintakertomus 1968-1969

Vaalit Eduskuntavaalit Vuonna 1945 SKDL oli vaaliliitossa (SKDL:n työläisten ja pienviljelijäin kansan demokraattinen vaaliliitto) prosentin äänistä saaneen Pienviljelijäin puolueen kanssa. Vuonna 1966 SKDL oli vaaliliitossa TPSL:n kanssa.

SKDL:n ehdokas oli vaalipiirin ääniharava muun muassa vaaleissa 1958 (Anna-Liisa Tiekso 6 823 ääntä), 1970 (Tiekso 8 911), 1972 (Tiekso 8 831) ja 1979 (Esko-Juhani Tennilä 10 338).Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1979 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (Tilastokeskus 2004)

Vuoden 1983 vaaleissa SKDL:n kanssa kilpaili puolueen listalta tiputetun kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän yhteislista, joka sai 12 prosenttia äänistä ja yhden edustajan. SKDL menetti kaksi paikkaa. Tennilä jatkoi SKDL:n eduskuntaryhmässä mutta erotettiin 1986, ja vuoden 1987 vaaleissa hänet valittiin Devan listalta, joka keräsi 12 prosenttia äänistä. Vuosi Edustajat Äänet 1945 2 13 502 27,6 %Eduskuntavaalit 1939 ja 1945 Tilastollinen päätoimisto 1946 1948 2 18 683 29,7 %Eduskuntavaalit 1948 Tilastollinen päätoimisto 1949 1951 3 23 358 33,7 %Eduskuntavaalit 1951 Tilastollinen päätoimisto 1952 1954 3 25 734 33,2 %Eduskuntavaalit 1954 Tilastollinen päätoimisto 1954 1958 4 29 498 36,9 %Eduskuntavaalit 1958 Tilastollinen päätoimisto 1959 1962 3 32 425 33,9 %Eduskuntavaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1962 1966 4 34 987 35,1 %Eduskuntavaalit 1966 Tilastollinen päätoimisto 1966 1970 3 29 041 28,1 %Eduskuntavaalit 1970 Tilastollinen päätoimisto 1970 1972 3 30 958 29,5 %Eduskuntavaalit 1972 Tilastokeskus 1973 1975 3 36 784 31,8 %Eduskuntavaalit 1975 Tilastokeskus 1976 1979 3 38 214 31,4 %Eduskuntavaalit 1979 Tilastokeskus 1979 1983 1 19 477 15,6 %Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit 1987 1 19 392 16,2 %

Presidentinvaalit Vuosi Valitsija-miehet Äänet 1950 5 19 322 35,4 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1950 Tilastollinen päätoimisto 1951 1956 4 23 099 30,5 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1956 Tilastollinen päätoimisto 1956 1962 5 29 427 31,6 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1962 Tilastollinen päätoimisto 1963 1968 5 25 547 28,1 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1968 1978 4 32 204 30,7 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1978 Tilastokeskus 1978 1982 3 29 210 22,0 %Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit 1982 Tilastokeskus 1982

Kunnallisvaalit Kunnallisvaaleissa 1945 SKDL:llä oli vaaliliitto SDP:n kanssa Alatorniolla, Kemijärvellä, Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. Puolue sai enemmistön valtuutetuista Kemissä, Kittilässä, Kolarissa, Sallassa, Tervolassa ja Turtolassa.Toimintakertomus 1945 Ennen vuoden 1950 vaaleja SKDL:llä oli enemmistö valtuustopaikoista Kolarissa, ja vaaleissa SKDL sai enemmistön myös Kemin kaupungissa, Kittilässä ja Sallassa. Kemin valtuusto oli ensimmäinen kansandemokraattien hallintaan siirtynyt kaupunginvaltuusto koko Suomessa – aiemmat olivat maalaiskuntia ja kauppaloita.

Vuoden 1964 vaaleissa SKDL sai enemmistön äänistä Kolarissa. SKDL sai yli 45 prosenttia äänistä myös Kemissä, Kittilässä ja Tervolassa.Toimintaselostus 1963–1964 Vuoden 1968 vaaleissa puolue menetti enemmistön Kolarissa.Toimintaselostus 1967–1968 Vuonna 1968 SKDL sai paikkoja läänin kaikkiin muihin paitsi Enontekiön ja Utsjoen valtuustoihin. Vuonna 1972 vain Utsjoki jäi ilman kansandemokraattien edustusta. Vuosi Valtuutetut Äänet 1945 ~143 ~37,5 %Toimintakertomus 1950Toimintakertomus 1947 1947 ~142 ~16 000 1960 29 405 34,3 % 1964 211 33 062 35,6 %Kunnallisvaalit 1964 Tilastollinen päätoimisto 1965 1968 167 26 960 27,8 %Kunnallisvaalit 1968 Tilastollinen päätoimisto 1969 1972 160 30 202 29,2 %Kunnallisvaalit 1972 Tilastokeskus 1974 1976 190 33 701 30,7 %Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1980 177 32 924 28,8 % 1984 157 28 114 24,5 % 1988 22 376 20,3 %Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989)

Osuusliikkeet Vuonna 1946 SKDL sai enemmistön edustajista Kemin osuuskaupan, Osuusliike Lapinmaan, Sallan osuusliikkeen ja Tornionjokilaakson osuusliikkeen vaaleissa. Tornionjokilaaksossa kansandemokraateilla oli 22 valtuuston 23 paikasta.Toimintakertomus 1946 1960-luvun alkupuolella kansandemokraateilla oli enemmistö kaikissa Lapin osuusliikkeissä.Toimintakertomus 1964-1965

Kansanedustajat Asko Apukka 1987–1990 (siirtyi Vasemmistoliiton ryhmään) Mikko Ekorre 1974–1983 Toivo Friman 1948–1962, 1966–1970 Elsa Karppinen 1945–1948 Niilo Koskenniemi 1970–1987 Eemeli Lakkala 1958–1962 Pekka Salla 1966–1975 Vilho Suosalo 1962–1966 Eino Tainio 1945–1970 Esko-Juhani Tennilä 1975–1986 (erotettiin 1986, siirtyi Devan ryhmään) Anna-Liisa Tiekso 1951–1974 Reino Uusisalmi 1945

Puheenjohtajat August Hartikainen 1945–194x Frans Takala 194x–1947 Matti Aitto-oja 1947–194x Väinö Ruonala 194x–195xToimintakertomus 1949Toimintakertomus 1950 Erkki Jääskeläinen 19xx–196xToimintakertomus 1966-1967 Aarne Tervonen 196x–19xx

Piirisihteerit Eino Tainio 1945 Niilo Nikkilä 1945 Hannes Pulkka 194x Kauko Kilpelä 194x–1952 Into Kangas 1952–19xx

Lähteet SKDL:n Lapin piirijärjestön toimintakertomukset 1945–1969 (SKDL:n järjestöjaoston arkisto, Kansan Arkisto)

Viitteet

Luokka:SKDL:n piirijärjestöt *SKDL