Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se perustettiin vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon. Myöhempiä omistajia olivat sotamarsalkka Åke Tott ja tämän leski, kreivitär Kristina Brahe; Wachtmeisterin, von Fersenin, Klinckowströmin ja vuoteen 1911 saakka Björkenheimin suvut. Tämän jälkeen kartanon maista muodostettiin yli 200 maatilaa.Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 138. Helsinki: Otava, 1965.
thumb|left|Vuojoki Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä. Empiretyylinen päärakennus on Suomen kartanoarkkitehtuurin upeimpia luomuksia. Sen on piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1836. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanolinnan asunnokseen. Vuonna 1908 kartano yhtiöitettiin nimellä Vuojoki Gods Ab. Eurajoen kunnalle kartano siirtyi 1933, josta alkaen se toimi kunnallisena vanhainkotina vuosina 1936–2003.
Vuonna 2005 päärakennus kaksine sivurakennuksineen entistettiin perusteellisesti, ja siinä on kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskus ja ravintola. Osa tiloista vuokrattiin Posiva Oy:n toimitiloiksi. Kunnostuksen mahdollisti Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n välinen sopimus, ja hankkeeseen saatiin rahoitusta myös EU:n aluekehitysrahastolta, Suomen valtiolta ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Museovirasto määritteli vuonna 2009 kartanon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Kartano vuokrattiin viideksi vuodeksi Olkiluodon ydinvoimalan laitostoimittajalle Arevalle toimistokäyttöön maaliskuussa 2024 valtuuston päätöksellä. Paikalliset oppaat esittivät, että kartano muilta osin eli historiallisesti kalustettu toinen kerros olisi avoinna opastetuille kierroksille, Tapio Pukkila, Oppaat vetoavat vielä Eurajoen päättäjiin: Vuojoen kartanon vuokraehtoihin lisäys opastuskierrosten sallimisesta, Yle.fi, uutiset 18.3.2024, viitattu 18.3.2024 mutta sopimukseen ei liitetty lisäehtoja.Lore Korpelainen, Eurajoki vuokraa Vuojoen kartanon ydinvoimayhtiölle, Yle.fi, uutiset 19.3.2024, viitattu 19.3.2024 Areva kuitenkin irtisanoi vuokrasopimuksen ja lähtee rakennuksesta tammikuussa 2026. Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen mukaan sopimus oli joustava eikä sopimusta siten rikottu. Kun Arevan toiminta ja henkilömäärä Suomessa hiipui, sillä ei ollut tarvetta tiloille.Mika Viljanen, Areva lähtee Vuojoen kartanosta, Yle.fi, uutiset 8.8.2025, viitattu 8.8.2025
Vuojoen metsärata oli kartanon mailla vuosina 1912–1918 toiminut 23 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Aatelislinnasta kunnalliskodiksi, Helsingin Sanomat 6.10.1935, nro 269, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomen kartanot Luokka:Eurajoen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Carl Ludvig Engelin suunnittelemat rakennukset Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat