Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria ovat lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden tutkimukseen ja hoitoon keskittyviä lääketieteen aloja. Suomessa ne ovat erillisiä lääketieteen erikoisaloja.
Lasten ja nuorten psykiatrisessa arvioinnissa oireita tarkastellaan suhteessa ikään, kehitysvaiheeseen ja toimintakykyyn. Lastenpsykiatriassa painottuvat lapsen kehitys, perhe ja muu kasvuympäristö. Nuorisopsykiatriassa tarkastellaan myös nuoruusikään, itsenäistymiseen ja opiskeluun liittyviä kysymyksiä.
Tutkittavat ja hoidettavat häiriöt
Lasten- ja nuorisopsykiatriassa tutkitaan ja hoidetaan muun muassa ahdistuneisuushäiriöitä, mielialahäiriöitä, käytöshäiriöitä, syömishäiriöitä, traumaperäisiä häiriöitä ja psykoottisia häiriöitä.
Yksittäinen oire ei sellaisenaan merkitse psykiatrista häiriötä. Pelokkuus, alakuloisuus, levottomuus ja uhmakkuus voivat olla tilapäisiä tai kuulua tavanomaiseen kehitykseen. Arvioinnissa tarkastellaan oireiden kestoa, vaikeutta ja vaikutusta arkeen.
Psyykkiset oireet voivat näkyä eri tavoin eri ikäkausina. Pienen lapsen oireilu voi ilmetä leikissä, vuorovaikutuksessa, nukkumisessa tai syömisessä. Kouluikäisellä oireet voivat haitata oppimista tai koulunkäyntiä. Nuoren masennukseen voi alakuloisuuden lisäksi liittyä ärtyneisyyttä, toimintakyvyn heikkenemistä, päihteiden käyttöä tai itsetuhoisuutta.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian potilailla voi olla myös ADHD, autismikirjon häiriö tai muu neurokehityksellinen häiriö. Näiden häiriöiden tutkimus ja hoito voivat kuulua psykiatrian lisäksi muille lääketieteen erikoisaloille. Palveluja annetaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa oireiden, muiden sairauksien ja alueellisen vastuunjaon mukaan.
Psykiatrinen arviointi
Psykiatrisessa arvioinnissa selvitetään oireiden alkaminen, kesto ja vaikeus sekä niiden vaikutus toimintakykyyn eri ympäristöissä. Huomioon otetaan myös kehityshistoria, aikaisemmat sairaudet ja hoidot, ihmissuhteet, perheen tilanne ja aikaisemmin annettu tuki.
Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta ja hänen huoltajiltaan. Varhaiskasvatuksen tai koulun havainnot voivat täydentää arviointia, koska oireet eivät aina näy samalla tavalla kotona ja ryhmässä. Arvioinnissa käytetään haastatteluja, havainnointia ja kyselylomakkeita. Pienen lapsen käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan havainnoida leikin aikana. Nuorta voidaan tavata myös ilman huoltajaa.
Arviointiin voi tarpeen mukaan kuulua psykologinen tai neuropsykologinen tutkimus, toimintaterapeutin arvio sekä fyysisen ja neurologisen terveydentilan tutkiminen. Erikoissairaanhoidossa arviointiin voi osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi psykologi, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi tai toimintaterapeutti. Tutkimukset ja niihin osallistuvat ammattilaiset määräytyvät sen mukaan, mitä oireiden syistä ja vaikutuksista on tarpeen selvittää.
Alaikäisen mielipide hoidosta on selvitettävä, jos se on hänen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella mahdollista. Jos alaikäinen kykenee päättämään hoidostaan, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muussa tapauksessa hoidosta päätetään yhteisymmärryksessä huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Päätöskyvylle ei ole säädetty kiinteää ikärajaa, vaan terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi sen tapauskohtaisesti.
Akuutti itsetuhoisuus ja psykoottiset oireet voivat edellyttää kiireellistä psykiatrista arviota. HUSin lastenpsykiatrian läheteohjeessa kiireellisen lähetteen perusteiksi mainitaan lisäksi vakava vahingoittava käyttäytyminen ja toimintakykyä voimakkaasti rajoittava ahdistuneisuus.
Hoito
Hoito suunnitellaan häiriön, oireiden vaikeuden, toimintakyvyn, muiden sairauksien ja elämäntilanteen perusteella.
Hoidossa käytetään esimerkiksi psykoterapiaa, ryhmämuotoisia hoitoja ja perheeseen kohdistuvia menetelmiä. Lapsen hoidossa voidaan käyttää vanhemmuustaito-ohjausta tai lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen kohdistuvaa hoitoa. Hoitomuoto valitaan hoidettavan häiriön, oireiden vaikeuden ja kehitysvaiheen mukaan.
Huoltajat osallistuvat usein lapsen arviointiin ja hoitoon. Nuoren hoidossa huoltajien osallistuminen sovitetaan nuoren tilanteeseen, hoitomuotoon ja päätöskykyyn. Hoidon tueksi voidaan sopia käytännöistä varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon tai sosiaalipalvelujen kanssa.
Toimintaterapialla voidaan tukea suoriutumista arjessa. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa annettava tuki ei ole psykiatrista hoitoa, mutta sillä voidaan vähentää oireiden vaikutusta arkeen ja tukea hoidossa harjoiteltujen taitojen käyttöä.
Lääkityksen käyttö riippuu hoidettavasta häiriöstä sekä potilaan iästä ja terveydentilasta. ADHD:n hoidossa voidaan käyttää psykososiaalisia menetelmiä ja lääkitystä. Lasten ja nuorten masennusta hoidetaan psykososiaalisilla ja psykoterapeuttisilla menetelmillä. Lääkitys voidaan joissakin tilanteissa liittää hoitoon.
Hoito annetaan tavallisesti avohoidossa. Tehostettua avohoitoa tai osastohoitoa voidaan tarvita esimerkiksi vakavan itsetuhoisuuden, psykoosin tai vaikean syömishäiriön vuoksi. Syömishäiriötä sairastavan ravitsemustila ja fyysinen terveydentila arvioidaan psyykkisten oireiden lisäksi.
Suhde mielenterveyden edistämiseen ja häiriöiden ehkäisyyn
Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy eivät kuulu yksinomaan lastenpsykiatrialle tai nuorisopsykiatrialle. Tätä työtä tehdään myös neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, opiskeluhuollossa, sosiaalipalveluissa ja perusterveydenhuollossa.
Mielenterveysongelmien riskiin vaikuttavat muun muassa ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Väkivalta, kaltoinkohtelu, kiusaaminen, syrjintä ja vaikeat sosioekonomiset olosuhteet lisäävät riskiä.
Palvelut Suomessa
Lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimusta ja hoitoa annetaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osallistuvat oireiden tunnistamiseen ja tuen tarpeen arviointiin. Tukea antavat myös opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit sekä sosiaalihuollon ja perhepalvelujen työntekijät.
Lasten- ja nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa annetaan erikoissairaanhoidossa avohoitona ja sairaalaosastoilla. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy edellyttää tavallisesti lääkärin lähetettä. Lähettämisen perusteissa ja palvelujen järjestämisessä on alueellisia eroja.
Palvelujen ikärajat voivat vaihdella alueittain. HUSin lastenpsykiatrian läheteohje koskee 0–12-vuotiaita, kun taas Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian palvelut on tarkoitettu 13–17-vuotiaille.
Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Jos arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, arviointi ja tarvittavat tutkimukset on tehtävä kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat syyt edellytä muuta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan 1. toukokuuta 2025. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai muu psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat syyt edellytä muuta.
Sosiaalihuollossa terapiatakuu koskee laissa määriteltyjä lyhytkestoisia psykososiaalisia tukimenetelmiä. Tuki on aloitettava 30 vuorokauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
Kansainvälinen näkökulma
Maailman terveysjärjestö arvioi, että noin joka seitsemännellä 10–19-vuotiaalla on mielenterveyden häiriö. Ahdistuneisuus-, mieliala- ja käytöshäiriöt ovat nuorilla yleisiä sairauden ja toimintakyvyn heikkenemisen syitä. Monet häiriöt jäävät tunnistamatta ja hoitamatta.
WHO:n Euroopan aluetta koskevan vuonna 2025 julkaistun raportin mukaan joka neljännestä tarkastellusta maasta puuttuivat paikalliset lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Palvelujen saatavuus ja hoidon laatu vaihtelivat maiden välillä.
Euroopan lasten ja nuorten mielenterveyttä käsittelevän vuoden 2025 katsauksen kirjoittajat suosittelivat ehkäisevien toimien ja hoidon yhdistämistä paikallisiin palveluihin ja tukijärjestelmiin. He korostivat myös tutkimusta ja menetelmien käytännön toteutuksen arviointia.
Katso myös Psykiatria Opiskeluterveydenhuolto
Lähteet
Luokka:Psykiatria Luokka:Lääketieteen erikoisalat