thumb|Vuonna 1949 käyttöön vihitty Lappeenrannan Viljelytalo rakennettiin maanviljelysseuran ja muiden maatalousjärjestöjen toimisto- ja asuintaloksi Viipurin jäätyä rajan taakse.
Viipurin läänin maanviljelysseura oli vuonna 1847 perustettu maanviljelysseura. Se käsitti aluksi koko Viipurin läänin, mutta 1893 Itä-Karjalan ja 1895 Läntisen Viipurin läänin maanviljelysseuran erottua siitä seuran alueeksi jäivät Rannan, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat kokonaan, Lappeen kihlakunta, lukuun ottamatta Valkealaa, sekä Käkisalmen kihlakunta, lukuun ottamatta Hiitolan ja Kaukolan kuntia. Jäseniä oli 1853 yhteensä 396. Vuoden 1855 sääntöjen mukaan perustettiin haaraosastoiksi 19 talousyhdistystä, joiden sijaan 1865 muodostettiin 28 kinkerikuntaa.Viipurin läänin maanviljelysseura, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1235–1236. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
Vuosina 1849–1864 oli seuralla Viipurin kaupungin omistama Maaskolan tila vuokralla, ja sitä hoidettiin sihteerin johdolla mallitilana, jossa joitakin vuosia oli myös maanviljelyskoulu. Mallitilaan uhratut varat, työ ja harrastus eivät kuitenkaan tuottaneet tarkoitettua hyötyä, vaan se oli seuralle rasituksena ja haittasi sen muutakin toimintaa. Seurassa vaikuttaneita henkilöitä olivat muun muassa valtionagronomi K. J. Forsberg, joka oli sihteerinä 1860–1863, lääninagronomi Axel Gyldén, sihteerinä 1869–1898, sekä maanviljelysneuvos Erkki Pullinen, sihteerinä 1900–1914.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset maatalousjärjestöt Luokka:Viipurin lääni