Hietalahti () on kahdesta kaupunginosasta, 9. ja 10. kaupunginosasta koostuva alue Vaasassa, Klemetsönniemen etelä- ja kaakkoislaidalla noin kilometrin etäisyydellä Vaasan ydinkeskustasta. Ensimmäinen talo Hietalahteen on rakennettu 1920-luvulla. Hietalahti on Vaasan arvostetuimpia asuinalueita kauniiden rakennustensa ja rauhallisen ilmapiirinsä vuoksi.

Monet Vaasan urheilukeskuksista ovat keskittyneet Hietalahteen, erityisesti sen länsiosiin, esimerkiksi jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, monitoimiviheriö, kiekkogolf-puisto Rytilaakso (jossa aikaisemmin noin vuoteen 1970 saakka sijaitsi siirtolapuutarha), yleisurheilustadion Kaarlen kenttä sekä salibandy-, tennis- ja squash-harrastajien suosima Tennis-Center. Kaupunginosassa sijaitsi Vaasan ravirata, jonka pääkatsomon kolmas kerros tuhoutui tulipalossa 7. toukokuuta 2006. Ravirata on sittemmin purettu. Radan kohdalle rakennetaan uutta asuinaluetta.

Hietalahden eteläosassa sijaitsee Vaasan ammatillinen oppilaitos Vamia.

Hietalahden rajat Vaasan hallinnon tilastoalueista Hietalahti muodostaa Keskustan suuralueella kaksi pienaluetta, Hietalahti 9 ja Hietalahti 10, joiden rajat ovat yhteneväiset kaupungin asemakaavoissa määriteltyjen 9. ja 10. kaupunginosien kanssa. Näiden kahden kaupunginosan välinen raja kulkee Rantamaantietä ja Kauppapuistikkoa pitkin. 9. kaupunginosa käsittää tästä itäpuolen, joka rajautuu idässä Ratakatuun ja 10. kaupunginosa länsipuolen, joka rajautuu lännessä Raastuvankatuun ja Sanmarkinkatuun. Pohjoisessa alueet rajautuvat Korsholmanpuistikkoon.

Yleisessä kielenkäytössä Hietalahden ja keskustan välinen raja ei ole selkeä. Esimerkiksi viereisessä kaupunginosassa sijaitseva Vaasan keskussairaala katsotaan yleensä osaksi Hietalahtea.

Historia

Hietalahden kaupunginosat olivat pitkälti piirretty Carl Axel Setterbergin 1855 laatimaan asemakaavaan ikään kuin maanvarauksina, eli niiden korttelit olivat jäsentymättömiä. Asutusta oli aluksi Tiilitehtaankadun pohjoisosassa. Eteläpuolelle levittäydyttiin vasta 1900-luvun alussa, kun sinne asettautui maalta kaupunkiin muuttaneita. Suurimmaksi osaksi he olivat käsityöläisiä.

Hietalahti alkoi rakentua kunnolla 1920-luvulla, joskin hitaasti. Vilkkain rakentamisen kausi alueella oli 1940- ja 1960-lukujen välinen aika, jolloin useimmat asuintalot sekä muun muassa Hietalahden koulu ja Vaasan uimahalli rakentuivat.

Alueita

pienoiskuva|vasen|Vanhan omakotitaloalueen rakennuksia Malmönkadulla. Hietalahden vanhan omakotitaloalueen ja sen rakennukset on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz. Alue sijaitsee Klemetinkadun, Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun välisissä kortteleissa. Alue alkoi rakentua vuonna 1925 ja asemakaava hyväksyttiin vuonna 1933, kun viimeinen talo oli jo rakennettu. Rakennukset ovat kirkkaan värisiä laudoitettuja harjakattoisia hirsitaloja ja edustavat 1920-luvun klassisismia.

pienoiskuva|Malmön lahjataloalueen rakennuksia Karjalankadulla. Niin kutsuttu Malmön kaupunginosa sijaitsee Tiilitehtaankadun, Skoonenkadun, Klemetinkadun ja Kurteninkadun rajaamalla alueella. Siellä on 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja taloja, joista osa on lahjataloja Ruotsista. Lahjatalojen tarkoitus oli lievittää sotien välisenä aikana ollutta asuntopulaa. Alueen talot ovat yksikerroksisia puutaloja.

Hietalahden rivi- ja kerrostalot ovat rakentuneet 1940- ja 1960-lukujen välillä. Alueen korkeimmat rakennukset ovat valtatien länsipuolella. Hietalahden itäpuolella lähes kaikki rakennukset ovat alle neljäkerroksisia.

Klemetinkadun, Hietalahdenkadun ja Kauppapuistikon rajaama alue on kaupunkikuvaltaan kahdeksannen kaupunginosan kanssa yhtenäistä kerrostunutta aluetta, jossa on paljon vanhoja puutaloja sekä rapattuja ja punatiilisiä kerrostaloja 1950- ja 1970-luvuilta.

pienoiskuva|Mäkikaivontietä. Mäkikaivon alue sijaitsee Hietalahden koilliskulmassa, joka on 1990- ja 2000-luvuilla rakentunut asuinalue.

Entisen raviradan kohdalle rakennetaan uutta Ravilaakson asuinaluetta, joka kaupungin arvion mukaan olisi valmistuessaan noin kahdentuhannen asukkaan alue.

Merkittäviä rakennuksia pienoiskuva|Viljo Revellin suunnittelemia kerrostaloja Malmönkadulla. Nämä talot olivat alkujaan Oy Strömberg Ab:n työsuhdeasuntoja.

Keskussairaala, Karl Viktor Reinius, 1902 S-sairaala, ent. tartuntasairaala, Carl Schoultz, 1925, laajennukset Ingvald Serenius, Niilo Kostiainen, Eeli Marttunen Vaasan uimahalli, Olli ja Eija Saijonmaa 1961, Kari Kyyhkynen 1983 Bragen ulkomuseo, 24 rakennusta Hietalahden puisto, Hietalahden Villa vanha omakotitaloalue Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun rajaamassa korttelissa, Carl Schoultz Sato-kortteli eli ”lättähattutalot”, Malmönkatu, Viljo Revell 1946–1956 Hietalahden koulu, Ravikatu 9, Osmo Sipari 1957 Vaasan kauppaoppilaitos, Elma ja Erik Lindroos ”Peninkulmatalo”, Hietalahdenkatu 22–24, Viljo Revell 1959–1960 Hietalahden jalkapallostadion, Sigge Arkkitehdit, 2016.

Väestö pienoiskuva|vasen|Kellosepänkatua. Vuonna 2015 Hietalahdessa asui yhteensä 4 855 asukasta. Alue on vajaan kymmenen vuoden aikana hieman kasvanut, vuonna 2024 siellä oli 4 935 asukasta. Väestöstä itäosassa asui 4 041 ja länsiosassa 894. Vaasan kaikista osa-alueista juuri itäinen Hietalahti on asukasluvultaan kaupungin suurin pienalue. Työpaikkoja Hietalahdessa oli vuonna 2023 kaikkiaan noin 1 170 kappaletta.

Hietalahden itäosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 74,4 %, ruotsia 17,7 % ja muita kieliä 8,0 % vuonna 2015. Länsipuolella äidinkielenään suomea puhui 61,3 %, ruotsia 33,8 % ja muita kieliä 4,8 %.

Opiskelijoiden osuus työvoimasta oli Hietalahden itäpuolella 16,2 % ja länsipuolella 20,9 % vuonna 2013. Työttömien osuus työvoimasta oli itäpuolella 10,6 % ja länsipuolella 10,1 % samana vuonna.

Liikenneyhteydet Valtatie 3 ja eurooppatie E12 kulkevat Hietalahden läpi. Palokatuja Hietalahdessa ei ole lukuun ottamatta länsipuolella sijaitsevaa kahta palokatua, jotka ovat Talonrakentajankuja ja Vesitehtaankuja.

Hietalahden kautta ajavat Vaasan joukkoliikenteen Liftin seuraavat linjat:

Linja 1: Liisanlehto – Västervik Linja 4: Gerby – Lentokenttä Linja 7: Länsiniitty – Keskusta – Liisanlehto Linja 8: Pukinjärvi – Keskusta – Hietalahti Linja 12: Länsiniitty – Keskusta – Suvilahti Linja 30: Vaasa – Tervajoki Linja 44: Keskusta – Lentokenttä

Politiikka Hietalahden äänestysalueen kannatetuin puolue on ollut perinteisesti SDP, kun Vaasan keskustan muilla äänestysalueilla RKP on kerännyt eniten kannatusta. Poikkeuksena vuoden 2024 europarlamenttivaalit, jolloin SDP putosi Hietalahdessa kannatuksessa vasta neljänneksi RKP:n, Vasemmistoliiton ja Kansallisen Kokoomuksen kunkin kerättyä enemmän ääniä alueella.

Puolueiden kannatus Hietalahdessa Puolue Kuntavaalit2025 Aluevaalit2025 Europarlamentti-vaalit 2024Europarlamenttivaalit 2024; Hietalahti (Äänestysalue 005, Vaasa) 20.6.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 6.1.2026. Eduskuntavaalit2023 Aluevaalit2022 Kuntavaalit2021 Europarlamentti- vaalit 2019Europarlamenttivaalit 2019; Hietalahti (Äänestysalue 005, Vaasa) 22.9.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 6.1.2026. Eduskuntavaalit2019Eduskuntavaalit 2019; Hietalahti (Äänestysalue 005, Vaasa) 23.9.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 22.9.2025. Äänet % Äänet % Äänet % Äänet % Äänet % Äänet % Äänet % Äänet % 454 27,0 446 28,4 160 12,9 524 23,9 388 25,4 409 22,3 411 30,2 631 27,0 338 20,1 287 18,3 266 21,4 475 21,7 350 23,0 389 21,2 248 18,2 475 20,3 288 17,2 277 17,7 201 16,2 271 12,4 260 17,0 301 16,4 146 10,7 289 12,4 179 10,7 157 10,0 121 9,7 166 7,6 112 7,3 187 10,2 149 10,9 216 9,2 136 8,1 101 6,4 101 8,1 389 17,8 164 10,8 282 13,8 169 12,4 374 16,0 121 7,2 103 6,6 257 20,7 97 4,4 68 4,5 92 5,0 59 4,3 110 4,7 98 5,8 116 7,4 58 4,7 106 4,8 72 4,7 100 5,5 78 5,7 116 5,0 53 3,2 59 3,8 57 4,6 77 3,5 44 2,9 48 2,6 62 4,6 82 3,5 12 0,7 10 0,6 9 0,7 45 2,1 21 1,4 12 0,7 8 0,4 42 2,8 Muut 13 0,8 14 1,1 31 1,4 4 0,3 14 0,8 39 2,9 41 1,9 Äänestys % 49,1 47,8 39,2 68,1 44,5 53,7 41,5 71,1

Kuvia

Lähteet

Huomautukset

Aiheesta muualla

Hietalahti, Sandviken : kaupunginosa Vaasassa 1350–1992. Toim. Lars Sundqvist, Petteri Järvinen, Lauri Hietamäki. Hietalahden pienkiinteistöyhdistys, 1992. .

*