Kavaleff on suomenruotsalainen kauppias- ja maanomistajasuku, joka saapui Suomeen 1700-luvulla. Sen juuret ulottuvat Hesseniin Saksaan ja Venäjän keisarikuntaan. Suku siirtyi 1820-luvulla Lappeenrannasta Helsinkiin ja aloitti liiketoimiensa ohella suurmaatalouden harjoittamisen. Se tunnetaan erityisesti roolistaan suurmaatalouden kehittäjänä Suomessa.
Kavaleffit hankkivat monta kartanoa ja tilaa nykyisten Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilta. He omistivat muun muassa Tuomarinkylän (Domarby), Vanhan-Mankkaan (Mankans), Haltialan (Tomtbacka) kartanot sekä Mäkkylän, Niskalan (Nackböle) ja Tammiston (Rosendal) tilat.Koulunkäyntiä Mankkaalla, Mankkaan Uutisia, 2017pienoiskuva|Kavaleffin sukua Tuomarinkylän kartanolla, istumassa vasemmalla Ida Augusta Kavaleff os. Uggla (1839–1894) ja oikealla Henrietta Kavaleff os. Zingel (1839–1910). Oikealla seisomassa tilanomistaja Jacob Kavaleff (1870-1936) ja takana keskellä Nikolai Kavaleff (1830-1902). Kuva otettu 1890-luvun alussa.
Kavaleffien aika Tuomarinkylän kartanossa Kauppias Jacob Alexejevitsch Kavaleff (1799–1879) osti Tuomarinkylän kartanon Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1845. Venäjän keisari Nikolai I oli lahjoittanut perheelle arvokkaan helmi- ja timanttikorun kiitokseksi vieraanvaraisuudesta oleskeltuaan Kavaleffin suvun talossa. Jacob käytti kartanon hankkimiseen korun myynnistä saatuja varoja.
Jacob Kavaleff (1870–1936) myi Helsingin kaupungille Tuomarinkylän kartanon päärakennuksen vuonna 1917 Helsingin kaupungille ja myös läheiset Haltialan ja Niskalan tilat vuonna 1934. Kauppakirjaan sisältyneen ehdon mukaan hänen jälkeläisillään oli oikeus asua Tuomarinkylän päärakennuksessa 1950-luvun lopulle saakka.Museovirasto: Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tuomarinkylän kartano 22.12.2009. Sen jälkeen rakennus restauroitiin ja muutettiin kartanomuseoksi 1960–1961. Suurin osa entisistä Kavaleffien maista siirtyi vuoden 1946 alueliitoksessa osaksi Helsinkiä.
Osa Tuomarinkylän kartanoon kuuluvista maista jäi Kavaleffin perheen haltuun. Tuomarinkylän myynnin jälkeen vuonna 1930 hankittu Niskalan tila sekä Tammiston tilukset siirtyivät Jacob Kavaleffin pojille. Tiloista pirstottiin suurin osa rintamamiestonteiksi toisen maailmansodan jälkeen. Entisille Kavaleffien maa-alueille perustettiin myös Helsinki-Vantaan lentokenttä. Suvun jäseniä Jacob Alexejevitsch Kavaleff (1799–1879), kartanonomistaja, kauppias, hyväntekeväisyyden edistäjä Natalia Vilhelmina Klementina Kavaleff o.s. Hultman (1809–1888), hyväntekeväisyyden edistäjä, kauppaneuvos Carl Hultmanin ja Lovisa Böninghin tytär Natalia Stjernschantz o.s. Kavaleff (1831–1858), kartano- ja kauppiassuvun tytär, aatelisnainen, tunnettu ”Valkea Rouva” -nimisenä kummituksena Alexis Kavaleff (1842–1887), kartanonomistaja, proviisori Jacob Kavaleff (1870–1936), maanviljelysneuvos, kartanonomistaja, maanviljelyn ja metsänhoidon kehittäjä, suurtilallisten yhteisten yritysten perustaja Nikolai Kavaleff (1876–1952), talousneuvos, agronomi ja tilanomistaja Carl Kavaleff (1916–1996), pedagogi ja kirjailija
Lähteet
Luokka:Venäläiset suvut Luokka:Saksalaiset suvut Luokka:Suomalaiset yrityssuvut