Tamás Sulyok (unkarilaisittain Sulyok Tamás [ˈʃujok ˈtɒmaːʃ]), (s. 24. maaliskuuta 1956) on unkarilainen juristi ja poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä vuosina 2024–2026.

Tausta ja yksityiselämä Tamás Sulyok opiskeli lakitiedettä Szegedin yliopistossa, valmistui 1980 ja suoritti asianajajatutkinnon 1982. Sittemmin hän on suorittanut tutkinnon EU-lainsäädännöstä Budapestin Eötvös Loránd -yliopistossa 2004 ja väitellyt filosofian tohtoriksi 2013.

Sulyok työskenteli lainopillisena asiantuntijana ja asianajajana vuoteen 2014 saakka, jolloin hänet nimitettiin perustuslakituomioistuimen jäseneksi. Sen varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2015–2016, sen jälkeen puheenjohtajana vuoteen 2024 saakka. Perustuslakituomioistuimessa tehtiin Sulyokin aikana joitakin kritiikkiä herättäneitä päätöksiä, joilla muun muassa rajoitettiin opettajien lakko-oikeutta.

Lakimiehenä toimiessaan Sulyok vaikutti useissa yrityksissä, joista HVG-lehden mukaan monien toiminta päättyi yllättäen ja arvoituksellisesti. Hän oli vuosina 2000–2014 Itävallan kunniakonsuli, ja hänellä oli ilmeisesti myös hyvät yhteydet moniin itävaltalaisiin liikeyrityksiin.

Sulyok on naimisissa Zsuzsanna Nagyn kanssa. Heillä on kaksi lasta.

Unkarin presidenttinä Helmikuussa 2024 Fidesz-puolue nimesi Sulyokin presidenttiehdokkaaksi sen jälkeen, kun edellinen presidentti Katalin Novák oli joutunut eroamaan armahduspäätöksestä syntyneen kohun vuoksi. Parlamentti äänesti hänen nimityksestään 26. helmikuuta 2024, ja virallisesti hän astui virkaansa 5. maaliskuuta 2024. Huolimatta siitä, että presidentin virka on suurimmaksi osaksi seremoniallinen, hänen nimitystään vastusti noin 3000-päinen joukko mielenosoittajia, jotka vaativat suoria presidentinvaaleja.

Ensimmäisenä virkapäivänään hän allekirjoitti Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin.

Tisza-puolueen voitettua Unkarin parlamenttivaalit vuonna 2026 puolueen johtaja ja uudeksi pääministeriksi nouseva Péter Magyar vaati Sulyokia eroamaan 31. toukokuuta 2026 mennessä, muuten parlamentti poistaa hänet virastaan perustuslain muutoksella. Magyarin mukaan Sulyok oli osallistumalla Orbánin järjestelmän ylläpitämiseen, puuttumatta sen rikoksiin ja vääryyksiin, laiminlyönyt tehtävänsä oikeusvaltion ja demokratian vartijana eikä siten ansaitsisi edustaa Unkarin kansan yhteyttä. Sulyok ilmoitti ”harkitsevansa” asiaa. Fidesz-puolueen piirissä puolestaan käynnistettiin joukkovetoomus, jolla Sulyokia pyydettiin olemaan antamatta periksi erovaatimukselle, ja 7. kesäkuuta Fidesz-puoluetta lähellä olevat tahot kokosivat arviolta 700–800 henkeä sympatiamielenosoitukseen Sándor-palatsin luokse.

Perustuslain muutos äänestettiin läpi Unkarin parlamentissa 13. heinäkuuta 2026. Sen mukaan ”lainmuutoksen voimaanastumishetkellä virassa olevan tasavallan presidentin valtuutus tehtäväänsä päättyy”, ja parlamentti valitsee uuden valtionpäämiehen, joka toimii tässä tehtävässään uuden perustuslain voimaan astumiseen saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta. Perustuslain muutos astuisi voimaan vasta presidentin allekirjoitettua sen, mihin Sulyokilla oli viisi päivää aikaa. Hän olisi voinut periaatteessa kieltäytyä allekirjoittamasta ja lähettää lain perustuslakituomioistuimen tutkittavaksi, mutta tällä on, Fidesz-puolueen vuonna 2013 läpi ajaman lainmuutoksen vuoksi, mahdollisuus ottaa kantaa vain siihen, onko perustuslainmuutoksessa tehty menettelyvirheitä, ei lainmuutoksen sisältöön.

Sulyok allekirjoitti lainmuutoksen määräajan päättyessä lauantaina 18. heinäkuuta. Hänen presidentin tehtävänsä päättyisi sunnuntaina 19. heinäkuuta puoleltaöin. Presidentin tehtäviä hoiti väliaikaisesti parlamentin puhemies Ágnes Forsthoffer, ja 11. elokuuta 2026 parlamentti valitsi seuraavaksi presidentiksi András Bakan. Sulyokin mukaan hänen erottamisensa oli vastoin perustuslaillisuuden periaatetta mutta lain puitteissa, joten hänellä ei ollut mahdollisuutta laillisin keinoin vastustaa tätä päätöstä. Fidesz-puolue ilmoitti pitävänsä Sulyokin erottamista laittomana ja Sulyokia siten viimeisenä laillisena presidenttinä, eikä puolue osallistuisi uuden presidentin valitsemiseen.

Kohuja Toukokuussa 2024 oppositiopuolue DK (Demokraattinen koalitio) yritti käynnistää parlamentissa menettelyn Sulyokin erottamiseksi presidentin virasta väärinkäytösten perusteella. DK:n europarlamenttiedustajan Klára Dobrevin mukaan Sulyok oli 2000-luvun alussa lakimiehenä mukana niin sanotussa "peltomafiassa", järjestelemässä kauppoja, joissa bulvaanien välityksellä viljelysmaata siirtyi lainvastaisesti itävaltalaisten omistukseen. Presidentin kanslia on kiistänyt kaikki syytökset. Riippumattoman median haastatteleman asiantuntijan mukaan siinäkin tapauksessa, että Sulyokin maakauppojen voitaisiin osoittaa rikkoneen lakia, nämä rikkomukset olisivat jo vanhentuneet, joten asialla olisi lähinnä moraalista merkitystä.

Vuonna 2023 Sulyok antoi transilvanianunkarilaiselle lehdelle haastattelun, jossa kertoi isänsä tarinan. Sen mukaan hänen isänsä, asianajaja László Sulyok, olisi vuonna 1946 tuomittu kansantuomioistuimessa poissaolevana kuolemaan ja joutunut piileskelemään maan alla vuosikausia, syynä kommunistisen puoluesihteerin henkilökohtainen kauna avioerojutun takia, jossa László Sulyok oli avustanut puoluesihteerin entistä vaimoa. Historiantutkija László Karsain mukaan tarina ei pidä paikkaansa: László Sulyokia ei missään vaiheessa tuomittu kuolemaan, kylläkin etsintäkuulutettiin sen takia, että hän oli aktiivisesti toiminut Saksan natsipuoluetta myötäilevässä Unkarin kansallissosialistisessa puolueessa ja julkaissut paikallislehdessä natsimiehitystä ja juutalaisvainoja ylistävän artikkelin. Vaikka Tamás Sulyok ei tietenkään ole vastuussa isänsä teoista, on Karsain mukaan hämmentävää, että hän levittää tämän toiminnasta täysin perätöntä tietoa, vaikka hänen olisi ollut helppo ottaa selvä asian oikeasta laidasta.

Kunnianosoituksia

55x55px Unkarin ansioritarikunta ketjulla (Unkari, 2024, suurmestari) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Unkari, 2024, suurmestari) 55x55px Unkarin kunniaritarikunnan ritari (Unkari, 2024, suurmestari) 55x55px Pro Merito Melitensi -ritarikunta ketjulla (Maltan ritarikunta, 2024) 55x55px Ystävyyden ritarikunnan 1. luokka (Kazakstan, 2025)

Lähteet

Luokka:Unkarin presidentit Luokka:Vuonna 1956 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit