pienoiskuva|Professori Aarno Ruusuvuori voitti Hervanta-alueen pohjoismaisen aatekilpailun. Rakennettu Hervanta poikkeaa jonkin verran Ruusuvuoren ehdotuksesta. pienoiskuva|Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluivat raideliikenne ja Hervannan läpäisevä moottoritie. pienoiskuva|Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus, jossa sijaitsevat muun muassa terveyskeskus ja kirjasto. pienoiskuva|Microsoft Mobilen tuotekehitysyksikkö vuonna 2014. pienoiskuva|Etelä-Hervannan kerrostaloaluetta. pienoiskuva|Kauppakeskus Duon laajennusosa Hervannan valtaväylän puolella. pienoiskuva|Tampereen yliopiston Tietotalo. pienoiskuva|VTT:n tutkimuskeskus. pienoiskuva|Hervannan keskustan kauppakortteleita on täydennysrakennettu jo useamman vuoden ajan.
Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Hervannan maamerkkejä ovat kallioiden päällä nousevat, kauas näkyvät massiiviset kerrostalot ja vesitorni. Sen keskellä sijaitsee arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema julkisten palvelujen keskusakseli. Hervannan läpi kulkee myös Tampereen raitiotien linja 3.
Hervannassa on lähiöksi monipuolinen palvelurakenne. Sen keskuksessa sijaitsee kauppakeskus Duo. Hervannassa sijaitsee myös Tampereen yliopiston kampus sekä kymmeniä korkean teknologian yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi mekaniikka-, elektroniikka- tai ohjelmistoteollisuuden alalla.
Hervannan naapurikaupunginosia ovat lännessä Vuores, pohjoisessa Hallila, Lukonmäki ja Kaukajärvi, idässä Rusko ja etelässä Hervantajärvi.
Suomen Kotiseutuliitto valitsi Hervannan vuoden 2026 kaupunginosaksi.
Etymologia Hervanta-nimelle on esitetty useita selityksiä. Aikaisemmin oletettiin, että nimi saattaisi olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.Närhi, s. 10 Tämä teoria on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. Vuonna 1465 mainitaan jo rajapaikka Hærwentenpa (Hervanteenpää?). Alueen nimi lienee johdettu Hervantajärven nimestä. On oletettu, että järven nimi olisi alun perin Hervanne (gen. Hervanteen). Herva- tai Hervo-alkoisia nimiä on Hämeessä ja Satakunnassa (esim. Hervanto Tyrvännössä, Hervolammi Vanajassa ja Hervonjärvi Lammilla) sekä Pohjois-Suomessa. Hervannan nimen on arveltu myös juontuvan germaaniseen miehennimeen, joka lähteissä esiintyy muodoissa Heriwan, Heriward tai Heriowanda. Hämeeseen on arveltu suuntautuneen rautakaudella germaanista muuttoliikettä, johon Tampereella on yhdistetty myös Haiharan, Hinttalan ja Pyynikin nimet.
Historia Hervannanmaa Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.
Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin kymmenen prosentin nousu Lukonmäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.
Hervannassa sijaitsee muutamia pienehköjä järviä. Ahvenisjärvi ja Suolijärvi mainittiin rajapisteinä käräjäpöytäkirjassa jo vuonna 1465 muodoissa Affenierffwen ja Soliierffwen. Isonjaon pöytäkirjassa vuodelta 1783 Ahvenisjärvi esiintyy muodossa Ahvehnusjärvi. Vanhojen tamperelaisten mukaan järvi on saanut nimensä sillä perusteella, että siinä oli vain ahvenia. Suolijärvi on todennäköisesti nimetty muotonsa mukaan. Pieneen mutta syvään Hepolammiin, joka esiintyy isonjaon kartassa nimellä Hepo Lam, on tarinan mukaan hukkunut Viialan talon hevonen, mistä lammen nimi on saanut alkunsa. Hervanta Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää. Hepolammin kaatopaikka Hervannassa avattiin 1.12.1961 ja se suljettiin 31.12.1976. Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa. Kantavana ajatuksena oli yhdistää asuntoalue, korkeakoulualue ja teollisuusalue yhdeksi kokonaisuudeksi, mahdollisimman omavaraiseksi tytärkaupungiksi.Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 160–170. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. .
Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti vuonna 1968 professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus.Närhi, s. 38–40 Tosin myöhemmin Tampereen kaupungin virkamiehet puuttuivat suunnitelman yksityiskohtiin.Närhi, s. 41 Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969. Asuintalorakentaminen kohdistui aluksi vain Pohjois-Hervantaan, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan heinäkuussa 1973. Ensimmäisenä valmistui kaupungin 88 asunnon vuokratalo Orivedenkadulle.Närhi, s. 66
Alun perin Hervantaan kaavailtiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja myös silloisten Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta. Silloinen Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973. Vuonna 2019 yliopistot kuitenkin yhdistyivät uudeksi Tampereen yliopistoksi.
Huolellisesti kaavoitettuun mutta niin sanotulla gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuria määriä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle. Rakennusvaihe aiheutti kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliike sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle. 2000-luvulla Teknologiakeskus Hermiaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä etenkin Hervannan keskustan aluetta on alettu täydennysrakentaa voimakkaasti.
Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilää pyydettiin suunnittelemaan sinne niin sanottu keskusakseli. Siihen sisältyivät seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (1979), ostoskeskus (1979) ja toimintakeskus (1989). Rakennusten päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili, ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.
Kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnitelman mukaan toteutettu maareliefi Runoilijanaukio rakennettiin Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen. Maareliefin päälle on sijoitettu voimakkaasti abstrahoitu seisova naishahmo Muusa, joka ikään kuin nousee tai kasvaa maasta. Teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän kanssa. Toimintakeskuksen viereen sijoitetulla teoksella on haluttu korostaa henkisten arvojen mukanaolon tärkeyttä yhteiskunnallisessa elämässä. Teokselle myönnettiin vuoden 1991 Ympäristörakenne-palkinto.
Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ovat niin sanottuja yläkouluja).
Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetettiin aikoinaan noin 40 000–50 000,Närhi, s. 35, 39–40 ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (muun muassa Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on kavennettu tai yhdistetty). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnosta.
2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja yksi lukuisista lähipalvelukeskuksista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloksi. Se sijaitsee Keinupuistossa, josta Hervannan rakentaminen aikanaan lähti liikkeelle. Aivan Hervannan keskustaan on myös juuri valmistunut seniorikortteli, joka käsittää 5 rakennusta, sekä ns. palvelujen talon. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.
Tulevaisuudennäkymät Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua, onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan ”lähiöiden ykkönen” Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).
Tampereen teknillistä yliopistoa, teknologiakeskus Hermiaa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.
Viimeisin Hervannassa täydennysrakennettu alue oli 2 100–2 600 asukkaalle suunniteltu Tietoraitin ja Hervannan valtaväylän alue, jolta vanha 1973 valmistunut Postipankin kirjauskeskus purettiin syksyn 2010 aikana asuintalojen tieltä. Tampereen kaupunki ja Sampo Oyj järjestivät yhdessä yhteistyökaavoitukseen tähtäävän valintaprosessin. Koko alueen toteutuksen perustaksi valittiin maaliskuussa 2008 arvioinnin mukaan parhaiten paikan henkeen ja vaatimuksiin soveltuva, muun muassa kolme 16-kerroksista asuintaloa sisältävä ehdotus ”Matrix”, tekijöinään Skanska Kodit Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Arkkitehdit LSV Oy. Opiskelijakerrostalo ”Pirkka 6” valmistui vuonna 2011 ja oli tuolloin Tampereen korkein asuinkerrostalo kohotessaan 55 metrin korkeuteenTässä se on: Tampereen korkein asuinkerrostalo – Katso kuvat katolta! Tamperelainen 18.12.2011 . Matrix-talo valmistui vuonna 2013, ja sekin on 55 metriä korkea.Tampereen korkein asuintalo valmistui Hervantaan – katso mitkä maisemat! Aamulehti 31.1.2013 Alueen viimeiset rakennukset valmistuivat vuonna 2023.
Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, sillä uusia asuintaloja rakennetaan jatkuvasti. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille on suunnitteilla uusia asuinalueita. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla pienempiä puistikkoja. Lisäksi Hervannan ilme on muuttunut sen kautta keskustaan kulkevanraitiotien avaamisen myötä ja muuttunee tulevaisuudessa lisää Tampere-Pirkkalan lentoasemalle johdettavan kehätien toteutuessa. Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa Vuores myös vaikuttaa Hervannan kehitykseen suuresti.
Puolueiden lahjusrahat Oikeus totesi myöhemmin Hervannan rakentamisen toteuttaneiden rakennusyritysten maksaneen lahjuksia asuntohallituksen rahoitusjohtajalle Kalevi Sassille sekä keskustapuolueelle ja SDP:lle. Yritykset saivat lahjusrahan vastineeksi esimerkiksi itselleen edullisia kaavoituspäätöksiä. Keskustan puheenjohtaja Johannes Virolainen oli isännöinyt lahjuskokouksia ja pitänyt ensin huolen siitä, että hänen serkkunsa Kalevi Sassi valitaan asuntohallituksen rahoitusjohtajaksi. Vastaavaa lahjontaa on esiintynyt myös muualla Suomessa.
Tilastotietoja