Vihtiälä on kylä Leppäveden taajama-alueellaIkonen 1997, s. 18. Laukaassa, Leppäveden luoteisrannalla ja Jyväskylän rajalla, Vaajakosken pohjoispuolella. Vihtiälän asutus sijaitsee lähinnä seututeiden 637 ja 638 (Jyväskyläntien ja Vaajakoskentien) välillä kulkevan Vihtiäläntien lähistöllä. Matkaa Laukaan kirkonkylään on noin 14 km.
Vihtiälä kuului myös virallisesti Leppäveden rekisterikylään, mutta oli kuitenkin yksi virallisen kylän jakokunnista. Vihtiälän jakokuntaan kuului Nojosniemi sekä koko Autiolahden ympäristö, mukaan lukien suurin osa niemestä, jolla sijaitsee nykyinen Jyväskylän Kaunisharjun asuinalue.Berndtson 1983, s. 250 (kartta).
Historiaa Ennen nykyisen asutuksen syntymistä Leppäveden Ankeriaslahden eli nykyisen Autiolahden ympäristö oli hauholaisten erämaata, ja kuului joko Ajorannan tai Kalailan kylälle. Omistuksesta ei ole varmaa tietoa, sillä kummankin eräkappaleen nimi viittasi vain Leppäveteen. Vuonna 1564 erämaalla oli uudisasukkaana Hauhon Vitsiälän kylästä saapunut Yrjänä Mikonpoika, joka perusti alueelle Vihtiälän talon.Berndtson 1983, s. 102. Vihtiälän kantatalo jakautui vuonna 1621 Seppälän ja Kovalan (Kovasen) taloiksi. Vihtiälän kantatalon perustanut hauholainen suku asui Seppälän talossa 1690-luvulle asti. Seppälästä erotettiin vuonna 1768 Lähteelä ja vuonna 1772 Luhtala. Nämä neljä taloa sijaitsivat tuolloin lähellä toisiaan ja muodostivat Vihtiälän asutuskylän.Berndtson 1983, s. 213.
Vihtiälän jakokuntaan perustettiin vielä kaksi taloa ennen isonjaon suorittamista. Ensimmäinen näistä oli Saanijärven talo, joka syntyi vuonna 1786 Parkkosen suvun ostaessa maata Seppälän talolta. Toinen talo oli Riitaoja, joka oli Kovasen torppa vuoteen 1790 asti. Isojako Vihtiälässä suoritettiin vuonna 1804, jolloin talot siirrettiin myöhemmille paikoilleen. Vuonna 1835 Kovasesta erotettiin vielä Niemelän talo.Berndtson et al. 1986, s. 52-53.
Luhtalan ja Saanijärven talot siirrettiin vuonna 1925 Laukaasta Jyväskylän maalaiskuntaan.Ikonen 1997, s. 60. Tieyhteydet Vihtiälään olivat heikot vielä 1960-luvulle asti, jolloin Leppäveden ja Vaajakosken välinen seututie 638 rakennettiin.Ikonen 1997, s. 126.
Palvelut Jyväskylän Liikenteen linja 42 kulkee Vaajakoskentien kautta. Entiset palvelut Ennen Seppälän kansakoulun (myöhemmän Leppäveden koulun) perustamista vuonna 1903 Lähteelän talon mailla toimi vuonna 1897 perustettu Vihtiälän lainakirjasto. Kirjastossa oli sieltä säilyneiden luetteloiden mukaan 69 kirjaa. Kirjaston toiminta loppui vuonna 1918.Ikonen 1997, s. 132-134.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Laukaan kylät