pienoiskuva|Venäjän Africa Corpsin tunnus. Africa Corps on Venäjän sotilaallisten ja puolisotilaallisten joukkojen nimi. Joukkoja on alettu sijoittaa Länsi-Afrikan Sahelin maihin loppuvuodesta 2023 alkaen. Africa Corps korvaa Wagner-konsernin joukot. Nimi Africa Corps muistuttaa natsi-Saksan Afrikan armeijasta käytettyä nimitystä Africa Korps.
Africa Corpsin avulla Venäjä pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa Afrikassa kilpailemalla Yhdysvaltojen ja sen länsimaisten liittolaisten kanssa.
Synty Nimeä Africa Corps käytti ensimmäisen kerran pikaviestipalvelu Telegramissa 20 marraskuuta. 2023 sotilasasioista bloggaava Venäjän puolustusministeriötä lähellä oleva henkilö. Uusi organisaatio luotiin Venäjän apulaispuolustusministeri Yunus-bek Jevkurovin vierailtua Bengasissa, Libyassa. Toisin kuin Wagner, Africa Corps toimii suoraan Venäjän puolustusministeriön alaisena.
Telegram-kanava Two Majorin ilmoituksessa kerrottiin, että Africa Corpsiin liittyvän sotilaan vähimmäispalkka on 280 000 ruplaa eli yli 3 100 US dollaria kuukaudessa, mikä ISW:n mukaan on merkittävästi korkeampi kuin Venäjän puolustusministeriön entisille Wagner-taistelijoille tai Wagnerin omille rekrytoilleen tarjoama palkka. Kanavan mukaan Kremlin tärkeimmät vastustajat Afrikassa ovat Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset, kuten Ranska. "Venäjän sotilasosastot vastustavat lännen vaikutusvaltaa ja vahvistavat Moskovan asemaa Afrikassa." pienoiskuva|Africa Corpsin tunnus.
Tavoitteet ja rooli Telegram-kanavan julkaisun mukaan: "Venäjän Afrikan joukkojen on suoritettava täysimittaisia sotilaallisia operaatioita mantereella tukeakseen maita, jotka haluavat vihdoin päästä eroon uuskolonialistisesta riippuvuudesta, puhdistaa lännen läsnäolo ja saada täysi itsemääräämisoikeus."
Venäläisen sanomalehti Vedemostin artikkelissa African Corpsin yksiköitä suunnitellaan otettavan käyttöön Libyassa, Burkina Fasossa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Nigerissa. Africa Corpsin joukot korvaavat Wagnerin kesään 2024 mennessä.
Venäjä neuvotteli Nigerin kanssa saadakseen sen tärkeäksi sotilaalliseksi liittolaiseksi. Loppuvuodesta 2023 Malin sotilaiden ohella noin 600 venäläistä palkkasoturia osallistui voitokkaaseen Kidalin valtaukseen separatisteilta.
Africa Corpsin joukkoja nähtiin Burkina Fason Ouagadougoun lentokentällä 25. tammikuuta 2024. pienoiskuva|Africa Corpsin joukkojen hihamerkki.
Rooli Nigerin kaappausyrityksessä Africa Corpsin joukot auttoivat Niameyssa Nigerin armeijan kapinallisten torjunnassa 29. elokuuta 2026. Africa Corps, toisin kuin edeltäjänsä Wagner-ryhmä, on suoraan Venäjän puolustusministeriön alaisuudessa. Se tarjoaa taistelutukea ja sotilaskoulutusta, ja sillä arvioidaan olevan Nigerissä noin 200–300 miestä. Se on liian pieni voima ottamaan vastuuta koko Nigerin turvallisuudesta. Niger on suuri maa, ja jihadistien toiminta ulottuu laajoille alueille erityisesti maan länsi- ja lounaisosiin.
Africa Corpsin Nigeriin muodostama sotilaallinen infrastruktuuri näyttää painottuvan enemmän rajattuun reagointikykyyn ja logistiseen läsnäoloon kuin Yhdysvaltojen aiemman sotilaallisen läsnäolon kaltaiseen laajaan terrorisminvastaiseen toimintaan. Analyytikon mukaan Venäjä eri kuitenkaan hallitse Nigerin uraanikaivoksia. Satelliittikuvat osoittavat uraanikaivostoiminnan jatkuneen ja laajentuneen mutta ne eivät osoita suoraa venäläistä läsnäoloa tai venäläisten operatiivista kontrollia kaivoksissa. Niameyn lentoasema, jonka lähelle Africa Corpsin joukot on sijoitettu, on tärkeä sotilaskohde, mutta sen merkitys ei johdu vain uraanista. Se sijaitsee Nigerin pääkaupungissa ja on samalla tärkeä solmukohta Nigerin, Malin ja Burkina Fason Sahelin liiton turvallisuusjärjestelmässä.
Venäjän strateginen hyöty Sahelissa Niger kiinnostaa Venäjää ainakin kolmesta syystä. Geopoliittisena hyötynä Venäjä saa liittolaisen alueella, jossa Ranskan ja Yhdysvaltojen vaikutusvalta on vähentynyt. Sotilaallisena hyötynä Africa Corps saa jalansijan Sahelissa ja se voi käyttää Nigeriä osana laajempaa Venäjän turvallisuusverkostoa, joka ulottuu Maliin, Burkina Fasoon ja Libyaan. Uraani, kulta ja muut mineraalit tarjoavat luonnonvarahyötynä mahdollisuuden taloudelliseen vastavuoroisuuteen. Venäjä tarjoaa turvallisuutta ja poliittista tukea, kun taas Niger avaa pääsyä luonnonvaroihin. Regiimin suojelu ja luonnonvarapolitiikka ovat vaihtokauppaa, vaikka sen tarkat taloudelliset ehdot vaihtelevat maittain.
Nigerin vapauduttua Ranskan turvallisuusriippuvuudesta, se rakentaa samalla uuden riippuvuuden Venäjästä. Tämä ei tarkoita, että Venäjä ”hallitsisi” Nigeriä, vaan että Tchianin hallituksen selviytymiskyky on osittain sidoksissa Venäjän kykyyn ja haluun tarjota sotilaallista tukea.
Katso myös
Sahelin kriisi Venäjän Afrikan suhteet
Lähteet
Luokka:Politiikka Afrikassa Luokka:Wagner-ryhmä