Gazan sota on aseellinen konflikti Gazan kaistalla ja Israelissa. Se on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan konfliktia sekä Israelin ja arabimaiden konfliktia. Konflikti eskaloitui merkittävästi terroristijärjestö Hamasin ja muiden palestiinalaisryhmien hyökkättyä Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Hamasin johtamat palestiinalaisryhmät iskivät useisiin Israelin kaupunkeihin ja surmasivat 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuulunutta henkilöä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia. Vuorokauden sisällä Hamasin iskusta Israel julisti sotatilan, ja Israelin puolustusvoimat aloitti ilmaiskut Gazaan. Myöhemmin se laajensi operaation maahyökkäykseksi.
Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotatoimet ovat tappaneet heinäkuuhun 2025 mennessä yli 57 000 ihmistä.https://yle.fi/a/74-20137219 Muun muassa YK on pitänyt lukuja luotettavina, mutta niiden on arvioitu sodan jatkuessa muuttuneen yhä epätarkemmiksi. Yli 900 ihmistä oli surmattu helmikuuhun 2025 mennessä Israelin miehittämällä Länsirannalla. Israelin puolustusvoimat sanoo surmanneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa elokuuhun 2024 mennessä.
Sota on ollut Gazan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri romahti pian Israelin iskujen alkamisen jälkeen. Alueella on ollut sodan aikana myös pulaa ruoasta ja vedestä, vaikka Israel on ilmoittanut toimittaneensa alueelle 1 129 774 tonnia humanitaarisia tarvikkeita 2023 , 531 160 tonnia (sis. 380 550 t ruokaa, 33 900 t vettä, 23 110 t lääkkeitä, 59 600 t suojatarvikkeita) 2024 , Yli 1 000 000 tonnia ruokaa + kymmeniä tuhansia tonneja lääkkeitä ja suojatarvikkeita 2025 ja 4 000 000 tonnia 2026 . Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Gazan sodan vuoksi Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua koskevan pidätysmääräyksen. Sota on lietsonut myös rinnakkaiskonflikteja muun muassa Iranin ja Libanonin kanssa, joiden on pelätty johtavan alueelliseen sotaan. Israel on iskuissaan salamurhannut esimerkiksi Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja.
Syyskuun 29. päivänä 2025 Donald Trump julkaisi rauhansuunnitelmansa. Lokakuun 4. päivänä 2025 Hamas antoi myönteisen vastauksen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpille rauhan saamiseksi Gazaan. Hamas aikoo vapauttaa kaikki sekä elävät että kuolleet panttivangit ja aloittaa neuvottelut rauhanehdotuksen yksityiskohdista.
Tausta
Israelin perustaminen ja Palestiinan pakolaisuus
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan brittiläisen mandaatin jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Päätös sai palestiinalaiset aloittamaan sisällissodan, joka Israelin julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1948 laajeni Israelin itsenäisyyssodaksi, kun myös monet arabimaat hyökkäsivät Israeliin. Sotien johdosta noin 700 000 arabia pakeni tai karkotettiin Israelin haltuun jääneiltä alueilta.Juusola, 2014, s. 73-78 Gazan kaista jäi sodan jälkeen Egyptin sotilashallinnon haltuun vuosiksi 1949–1957. Gazaan siirtyneet palestiinalaispakolaiset elivät äärimmäisessä köyhyydessä leiriolosuhteissa.
Gazan miehitys ja Hamasin nousu Vuonna 1967 Israelin ja naapurimaiden Egyptin, Syyrian ja Jordanian välillä puhkesi kuuden päivän sota, jonka tuloksena Israel valtasi Siinain niemimaan, Golanin kukkulat sekä palestiinalaisalueet Länsirannalla ja Gazan kaistalla. Vuodesta 1967 alkaen Israel salli juutalaissiirtokuntien perustamisen näille alueille. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa antavan lausunnon mukaan (2004 ja 2024) siirtokuntapolitiikka oli kansainvälisen oikeuden vastaista, sillä Geneven neljäs sopimus kielsi väestösiirrot vallatuille alueille.
Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa. Hamas on hallinnut Gazan kaistaa voitettuaan toistaiseksi viimeisiksi jääneet vuoden 2006 parlamenttivaalit. Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia, mukaan lukien sen perustajan Ahmad Yasinin. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi sen tekemien iskujen vuoksi.
Gazan miehitys 2000-luvulla Laajasti jaetun näkemyksen mukaan Israelin miehitys Gazan kaistalla jatkuu yhä. Useiden tahojen mukaan miehitys on jatkunut vuodesta 1967 tähän päivään asti. Näin ovat todenneet muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien miehitettyjä palestiinalaisalueita tutkintakomissio, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) ja Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC).
Israel ja sen tukijat väittävät Israelin miehityksen Gazan kaistalla päättyneen vuonna 2005, jolloin Israel lakkautti siirtokuntansa Gazassa ja veti sotilaansa alueelta. Tätä ennen Israel oli aloittanut vuonna 1994 vähittäisen hallinnon luovuttamisen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti.
Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan Israelin jatkunut läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueilla on laitonta. ICJ:n mukaan vuoden 2005 vetäytymisestään huolimatta Israel on jatkanut Gazan maa-, meri- ja ilmarajojen valvontaa, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen rajoittamista, tuonti- ja vientiverojen keräämistä ja puskurivyöhykkeen sotilaallista valvontaa.
Israelin vuonna 2005 päättyneen Gazan miehityksen jälkeenkin Gazan aseelliset ryhmittymät jatkoivat aseellisia iskuja Israelia vastaan. Hamas ja Gazan muut aseelliset ryhmittymät ovat ampuneet Israeliin kymmeniä tuhansia raketteja ja kranaatteja vuoden 2005 ja 2023 välillä. Näissä iskuissa on kuollut kymmeniä ja loukkaantunut tuhansia ihmisiä Israelin puolella.
Israelin miehitystä palestiinalaisalueilla on luonnehdittu myös apartheidiksi eli roturerotteluksi. Tätä termiä käyttävät useat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, israelilainen B’Tselem ja Human Rights Watch. Israel ja sen tukijat kiistävät luonnehdinnan. ICJ:n mukaan Israelin syrjivä lainsäädäntö ja siihen liittyvät toimenpiteet rikkovat kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 3 artiklaa, joka kieltää rotuerottelun ja apartheidin. Apartheid-määrittelyn käyttö Gazan tilanteessa on ongelmallista siellä vallinneen vuodesta 2005 alkaneen itsehallinnon vuoksi ja mihin hallintoon Israel ei ole osallistunut.
Sodan kulku Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökkäyksellä Israeliin. Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (). Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.
Lokakuun 7. päivä
pienoiskuva|Alueet, joille Israeliin hyökänneet palestiinalaisryhmät etenivät 7.-8. lokakuuta. pienoiskuva|Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa. Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökkäyksestä, joka alkoi noin kello 6.30 aamulla. Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.
Hamasin mukaan isku oli ”välttämätön askel ja normaali vastaus kaikkiin Israelin juonitteluihin Palestiinan kansaa vastaan.”
Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaisryhmät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä. Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan tuntumassa. Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä. Festivaalialueella ja sen läheisyydessä kuoli israelilaistilastojen mukaan liki 400 ihmistä. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita. Palestiinalaistaistelijat ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan. Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.
Israelin turvallisuusviranomaisten mukaan Hamasilla ei todennäköisesti ollut etukäteistietoa festivaalista, vaan festivaali joutui iskun kohteeksi spontaanisti. Myöhemmin on tullut ilmi, että Israelin joukot ampuivat Apache-helikoptereilla Gazaan pakenevia autoja ja otti käyttöön Hannibal-direktiivin, jolla pyritään estämään panttivankien ottaminen jopa omien siviilien tappamisen uhalla.
Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa. Israelilla oli kuitenkin jo ennakkoon tieto Hamasin yrittävän jotain tämänkaltaista tunkeutuakseen ulos Gazan kaistalta, ja Netanjahua sotakabinetteineen on arvosteltu tämän vuoksi. Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.
Sodan alkupäivät Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin. Israelin kerrottiin suunnittelevan maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa. Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.
Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, niin ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin Gazaan. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.
Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta suurten sotilasoperaatioiden takia. YK vaati Israelia perumaan käskynsä. Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle. Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.
pienoiskuva|Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. 17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan. YK tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen. Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia. Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti. Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.
Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.
25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina. Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakaban.
Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle. Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.
Israelin maahyökkäys Gazaan