pienoiskuva|Churchillin saama todistus kunniakansalaisuudestaan Yhdysvaltain kunniakansalaisuus () on yhdysvaltalainen ani harvoin myönnettävä kunnianosoitus. Ensimmäistä kertaa tämä kunnianosoitus myönnettiin Winston Churchillille vuonna 1963 presidentti John F. Kennedyn allekirjoittamalla julistuksella.
Kunniakansalaisilla ei ole Yhdysvaltain kansalaisuuden suomia oikeuksia tai velvollisuuksia, kuten esim. oikeutta hakea Yhdysvaltain passia tai vaatimusta vannoa kansalaisuusvala. Kunniakansalaisuus on puhtaasti symbolinen kunnianosoitus. Churchill sai Yhdysvaltain diplomaattista passia muistuttavan todistuksen kunniakansalaisuudestaan, mutta se ei kelpaa matkustusasiakirjaksi. Muut kunniakansalaiset eivät ole saaneet vastaavaa todistusta.
Yhdysvaltain kunniakansalaiseksi on nimetty vain kahdeksan henkilöä, joista vain kaksi näiden omana elinaikana.
Luettelo Yhdysvaltain kunniakansalaisista VuosiNimiMaaPerusteet ja muuta tietoa 1963 75px Winston Churchill Ohiolainen senaattori Stephen M. Young kutsui Churchilliä "kahden kansakunnan sankariksi" vuonna 1962. Presidentti Kennedy ylisti Churchilliä USA:n ystävänä ja vapauden puolustajana. Todistuksen kunniakansalaisuudesta otti kuitenkin vastaan Churchillin poika Randolph. 1981 75px Raoul Wallenberg Pelasti ainakin 20 000 Unkarin juutalaisia holokaustilta Yhdysvaltain, joka oli sodassa Unkarin kanssa, pyynnöstä. Myönnettiin postuumisti. 1984 75px William Penn Perusti Pennsylvanian siirtokunnan, jossa hän takasi uskonnonvapauden. Myönnettiin postuumisti. 75px Hannah Callowhill Penn William Pennin vaimo, joka johti Pennsylvanian hallintoa kuuden vuoden ajan. Myönnettiin postuumisti. 1996 75px Äiti Teresa Tunnustus Rakkauden lähettiläät -sääntökunnan perustamisesta sekä "väsymättömästä palveluksesta ja sitoutuneisuudesta yhteisen hyvän vuoksi".2002 75px Gilbert du Motier de Lafayette 23px|border|Ranskan kuningaskunnan lippu Ansioitui Yhdysvaltain vapaussodassa taistellen mm. George Washingtonin rinnalla ja sai taivuteltua Ranskan kuninkaan tukemaan amerikkalaisia. Vapaussodan jälkeen de Lafayette tunnettiin lisänimellä "kahden maailman sankari". Myönnettiin postuumisti, tosin Marylandin lainsäädäntöelin julisti de Lafayetten syntyperäiseksi kansalaiseksi jo tämän elinaikana. 2009 75px Casimir Pulaski 23px|border|Puola-Liettuan kuninkaallinen standaari Puola-Liettua Pelasti George Washingtonin hengen vuonna 1777 ja kuoli myöhemmin Yhdysvaltain vapaussodassa. Pidetään myös Amerikan ratsuväen perustajana. Kuoli Savannahin piirityksen jälkimainingeissa vuonna 1779. Myönnettiin postuumisti. 2014 75px Bernardo de Gálvez 23px|border|Espanjan lippu 1760–1785 Tuki Yhdysvaltoja sen vapaussodassa ja "riskeerasi oman henkensä amerikkalaisten vapauden vuoksi". Myönnettiin postuumisti.
Lähteet
*