Kreikan ja Tanskan prinsessa, Hannoverin prinsessa Sophie (26. kesäkuuta 1914 – 24. marraskuuta 2001) oli syntyjään Kreikan ja Tanskan prinsessa. Hänen vanhempansa olivat Kreikan kuninkaan Yrjö I:n poika, prinssi Andreas, ja tämän vaimo, Battenbergin prinsessa Alice. Hän oli heidän heidän viidestä lapsestaan toiseksi nuorin.

Kreikan kuningashuoneen maanpakolaisperheessä

Kreikan kuninkaallisen perheen kohtalo, nuori prinsessa Sophie mukaan lukien, oli vaikea, sillä he joutuivat maanpakoon Sveitsiin (1917–1920)Vickers, 2000: s. 142, 145 ja sitten Ranskaan (1922–1936). Maanpaossa Sophie ja hänen perheensä olivat riippuvaisia ​​ulkomaisten sukulaistensa taloudellisesta tuestaVickers, 2000: s. 178 .

Hänen äitinsä Alice joutui olemaan vuosina 1930–1933 sveitsiläisessä psykiatrisessa sairaalassa ja palasi Ateenaan kuningasvallan palattua Kreikkaan vuonna 1936. Isä, prinssi Andreas, etääntyi mielenterveysongelmista kärsineestä vaimostaan prinsessa Alicesta vuodesta 1930 lähtien ja muutti rakastajattarensa kanssa Monacoon, jossa eli vuoteen 1944 asti. Sophien kolme vanhempaa siskoa avioitui 1930-luvun alussa saksalaisten ruhtinaiden kanssa. Nuorin sisaruksista, veli Philip, muutti Isoon-Britanniaan äitinsä sukulaisten kasvatettavaksi, jotka käyttivät Britanniassa sukunimenään Mountbatten-nimeä.

Avioliitto natsi-Saksaa kannattaneen saksalaisprinssin kanssa

Sophie avioitui vuonna 1930 Hessenin prinssi Christophin kanssa. Prinssi Christophin isä Friedrich Karl oli ollut syksyllä 1918 hetken aikaa Suomeen valittuna kuninkaana.Vickers, 2000: s. 216 Sophie ja hänen miehensä Christoph muuttivat Berliiniin ja saivat viisi lasta.Petropoulos, 2006: s. 115, 119 Prinssi Christoph liittyi kansallissosialisteihin. Töissä prinssi Christoph oli ennen avioitumista autoyhtiössä ja avioitumisen jälkeen berliiniläisessä vakuutusyhtiössä.Petropoulos, 2006: s. 91 Prinssi Christop eteni natsi-Saksassa valtaeliittiin töidensä puolesta niin, että taloudellisesti heillä oli mahdollisuus asua Berliinin Dahlemin huvilakaupunginosassa.Petropoulos, 2006: s. 119 Sophie itse liittyi vuonna 1938 kansallissosialistiseen naisliittoon. Prinsessa Sophien tuttavapiiriin kuului mm. natsijohtaja Hermann Göringin puoliso Emmy. Christoph ja Sophie olivat mm. kunniavieraina heidän häissään vuonna 1935.Petropoulos, 2006: s. 132-133

Vuodesta 1932 SS-upseerina toiminut prinssi Christoph liittyi maailmansodan syttyessä syksyllä 1939 Luftwaffeen.Petropoulos, 2006: s. 132, 223 ja 227 Prinsessa Sophie muutti tällöin Frankfurtin lähelle appivanhempien luo Friedrichshofin linnaan Kronberg im Taunukseen. Aviomies prinssi Christophin lentokone tuhoutui Italiassa Apenniineilla lokakuussa 1943.Petropoulos, 2006: s. 308-309 Näin prinsessa Sophie jäi leskeksi viiden lapsensa kanssa sodan myötä tuhoutuvassa Saksassa. Hän joutui toimimaan kasvattajana myös Saksan natsijohdon vangitseman miehensä veljen Philippin ja hänen keskitysleirissä kuolleen vaimonsa prinsessa Mafaldan kolmelle lapselle.Petropoulos, 2006: s. 311

Toinen avioliitto sodan jälkeen saksalaisprinssin kanssa pienoiskuva|right|200px|Vuonna 1966 Hollannin Haagissa vietettiin prinsessa Sophien pojan, Hessenin prinssi Karlin ja hänen vaimonsa kreivitär Yvonne Szaparyn häitä. Ryhmäkuvassa kuninkaallisia sukulaisia. Prinsessa Sophie ja hänen miehensä, prinssi Georg Wilhelm, sulhasen oikealla puolella. Eturivissä vasemmalta halitsevia kuninkaallisia eli Sophien veli, prinssi Philip ja edelleen Kreikan kuningaspari, kuningatar Anne-Marie ja kuningas Konstantin.

Amerikkalaisten miehitettyä Hessenin alueen keväällä 1945 he takavarikoivat myös prinsessa Sophien omaisuutta. Hän muutti tässä vaiheessa lastensa kanssa miehensä sukulaisten luo asumaan.Petropoulos, 2006: s. 317 Hän avioitui vuonna 1946 etäisen sukulaisensa Hessenin prinssi Georg Wilhelmin kanssa, jonka sisar Frederika oli naimisissa Sophien serkun Kreikan kruununprinssi Paulin kanssa. Sophien ja Georg Wilhelmin häät järjestettiin prinsessa Sophien sisaren Theodoran miehen Badenin maakreivi Bertholdin omistamassa Salemin linnassa lähellä Bodensee-järveä. Häävieraana oli myös Sophien veli, silloinen Britannian meriupseeri Philip Mountbatten, tuleva kruununprinsessa Elisabethin puoliso. Tällöin Sophie näki Philipin 10 vuoden jälkeen.Vickers, 2000: s. 321 Petropoulos, 2006: s. 362-363 Vuonna 1947 pidettyihin Elisabethin ja Philipin häihin ei kuitenkaan kutsuttu Philipin saksalaisia sukulaisia, kuten prinsessa Sophieta, johtuen juuri päättyyneestä sodasta Saksaa vastaan. Useat näistä prinssi Philipin saksalaissukulaisista olivat olleet vahvasti mukana saksalaisessa natsihallinnossa tai todettu natsihallinnon kannattajiksi.Petropoulos, 2006: s. 363-364 Vickers, 2000: s. 327-328

Uusi aviopuoliso, prinssi Georg Wilhelm, päätti lakiopintonsa 1948.Petropoulos, 2006: s. 362 Sen jälkeen he muuttivat Bodenseen alueelle. Sophien lanko, Badenin maakreivi Berthold, pyysi prinssi Georg Wilhelmiä johtamaan yksityistä internaattioppilaitosta Salem Castle Schoolia, jonka rehtorina prinssi toimi vuoteen 1959.

Tilanne alkoi muutenkin normalisoitua eli yhteydet Britannian kuningashuoneeseen, jossa veli-Philipistä oli tullut hallitsevan kuningatar Elisabert II:n prinssipuoliso.Vickers, 2000: s. 343 Äitinsä Alicen asuessa Ateenassa ja Kreikan kuningashuoneen palattua sodan jälkeen valtaanVickers, 2000: s. 321 prinsessa Sophie vieraili miehensä kanssa toistuvasti Kreikassa sukulaistensa luona. pienoiskuva|right|200px|Edesmenneen prinsessa Alicen elossa olleet lapset, prinsessa Sophie ja prinssi Philip, laskemassa seppeleen Jerusalemin Yad Vashemissa vuonna 1994. Vuoden 1959 jälkeen Sophie ja Georg Wilhelm muuttivat Baijerin Schlierseehen, jossa oli heidän asuntonsa elämänsä loppuvuodet. Vuonna 1969 kuollut Sophien äiti prinsessa Alice sai sodanaikaisesta toiminnastaan Ateenassa vuonna 1994 tunnustuksena nimityksen vanhurskaana kansakuntien joukossa hänen työstään holokaustin uhrien puolesta. Tilaisuudessa Jerusalemissa oli läsnä prinsessa Alicen jälkeläisistä mm. elossa olleet lapset prinssi Philip ja prinsessa Sophie.Battenbergin prinsessa Alice - Yad Vashem.

Prinsessa Sophie kuoli 24. marraskuuta 2001, ja tällöin jäi eloon hänen miehensä, seitsemän lasta, neljätoista lastenlasta ja neljätoista lastenlastenlasta.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Kreikan kuninkaalliset Luokka:Prinsessat Luokka:Vuonna 1914 syntyneet Luokka:Vuonna 2001 kuolleet